Purra val­tion­joh­don Ga­za-kan­na­no­tos­ta: En ole vies­tis­sä ole­vis­ta asiois­ta eri mieltä – edus­kun­nas­sa odo­tet­ta­vis­sa kiivas kes­kus­te­lu

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi, että hallituspuolueiden puheenjohtajat olivat aiemmin torstaina koolla ja keskustelivat Gazasta. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi, että hallituspuolueiden puheenjohtajat olivat aiemmin torstaina koolla ja keskustelivat Gazasta. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, ettei ole Gaza-kannanotossa olevista asioista eri mieltä.

– En minä ole tämän viestin kanssa siinä olevista asioista erimielinen, hän sanoi toimittajille eduskunnassa.

Purra sanoi, että valtionjohdon kannanotosta annettiin tieto etukäteen, mutta sille ei odotettukaan kuittauksia.

Hän kertoi, että hallituspuolueiden puheenjohtajat olivat aiemmin torstaina koolla ja keskustelivat Gazasta.

– En kyllä minkäänlaisia soraääniä tästä ole havainnut, hän sanoi.

Presidentti Alexander Stubb, pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ottivat maanantaina kantaa viestipalvelu X:ssä Gazan tilanteeseen ja Israelin toimintaan alueella.

Kannanotossa todetaan muun muassa, että Gazan siviilien kärsimyksen on loputtava.

– Suomi vaatii Israelia kantamaan kansainvälisen oikeuden mukaisen vastuunsa ja takaamaan humanitaarisen avun pääsyn perille. YK:n ja humanitaarista apua toimittavien järjestöjen on annettava toimia täysimittaisesti ja puolueettomasti. Humanitaarista apua ei saa politisoida. Väestön pakkosiirrot ovat sotarikos eivätkä voi olla osa mitään ratkaisua, valtionjohto kirjoitti.

Tunnustamisesta erimielisyyttä

Purra totesi, että mitä tulee Palestiinan valtion tunnustamiseen, erimielisyyttä hallituspuolueiden kesken varmasti on. Hänen mukaansa Palestiinan tunnustaminen tässä tilanteessa ei ole ajankohtaista.

– Toisaalta tässä akuutissa tilanteessa me olemme tietenkin kaikki samaa mieltä siitä, että tappamisen pitää loppua, tulitauko pitää saada aikaan, toisaalta panttivangit vapautettua, välttämätön humanitaarinen apu perille. Tämä on täysin jaettu.

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz on vaatinut keskustelua Palestiinan valtion tunnustamisesta.

– Näinhän hän teki, ja hänellä on varmasti oikeus näin tehdä, mutta tietenkin tällaisissa herkissä asioissa on parempi, mitä yhtenäisemmin menemme eteenpäin, Purra kommentoi Adlercreutzin keskustelunavausta.

Purralta kysyttiin, pitääkö hän pakkosiirtoja sotarikoksina.

– Yleisesti ottaen en tunne tähän liittyviä seikkoja riittävän hyvin. Valitettavasti on myös paljon väärää tietoa. Mutta kuten on todettu väestösiirroista, ne eivät missään nimessä ole hyväksyttäviä vaatimuksia.

Essayah: Heillä on oikeus tuoda esille omia näkemyksiään

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah kommentoi valtiojohdon Gaza-kannanottoa sanomalla, että heillä on oikeus tuoda esille näkemyksiään.

Essayah kommentoi asiaa lyhyesti toimittajille eduskunnassa torstaina. Aiemmin Essayah oli kommentoinut asiaa vain tekstiviestitse.

Essayahilta kysyttiin, oliko paikallaan, että sekä presidentti että pääministeri muistuttivat Israelin toimia kommentoidessaan, että väestön pakkosiirrot ovat sotarikoksia.

– Tässä tilanteessa ajattelen, että heillä on oikeus tietenkin Twitter-viesteissään tuoda esille omia näkemyksiään, että nämä Twitter-viestit tai X-viestit, niin eihän meillä ole mitään hallituksen prosesseja, missä käsitellään niitä tai otetaan kantaa. Ne ovat asioita, joita he ovat aikaisemminkin ilmaisseet.

STT kysyi, näkeekö Essayah siis, että viestit olivat näiden kolmen omia näkemyksiä eivätkä Suomen näkemyksiä.

– Meillä ei ole tällaisia X-viestien käsittelyprosesseja. Eli tietenkin he omalta positioltaan, niin presidenttinä, pääministerinä kuin ulkoministerinä ottavat kantaa.

Kommenttien taustalla olivat kysymykset siitä, onko kristillisdemokraatit kuitannut valtiojohdon kannanoton ennen sen lähettämistä.

Essayah sanoi jakavansa huolen siviilien tilanteesta Gazan kaistalla. Hän sanoi, että on tärkeää saada alueelle tulitauko ja humanitaarinen apu paikan päälle.

– Mutta yhtä tärkeää on vapauttaa panttivangit ja muistaa, että terroristijärjestö Hamas on aloittanut tämän koko hyökkäyksen. Siinä mielessä tärkeää on ymmärtää, että mistä tämä kaikki on lähtenyt liikkeelle.

Essayahilta ehdittiin kysyä myös Palestiinan valtion mahdollisesta tunnustamisesta.

– Suomi ei ole tunnustamassa Palestiinaa, Essayah sanoi ja kehotti lukemaan eduskunnan hyväksymän ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon.

Orpo: Kannanottoa ei ole kukaan kiistänyt

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo, että kukaan hallituksessa ei ole kiistänyt valtionjohdon yhteistä Gaza-kannanottoa. Se on hänen mukaansa valtioneuvoston yhteisen linjan mukainen. Orpo kommentoi asiaa toimittajille eduskunnassa.

– Väkivalta, tappaminen, sotiminen täytyy saada Gazassa loppumaan. Humanitäärinen apu on kerta kaikkiaan saatava sinne perille ja tulemme tekemään kaikkemme omalta osaltamme eri foorumeilla, että tavoitteet toteutuvat, Orpo sanoi.

Orpolta kysyttiin, tuliko Palestiina ja Israel -kannanotto yllätyksenä perussuomalaisille ja kristillisdemokraateille ja antoivatko niiden puheenjohtajat sille hyväksyntänsä, kun he saivat sen tiedoksi ennen julkaisua.

– Lähetin sen tiedoksi ja käytännössä, kun otimme linjojen mukaisen kannan, niin se ei aiheuttanut keskustelua.

Eduskunnassa odotettavissa kiivas keskustelu

Eduskunta käy tänään ajankohtaiskeskustelun Gazan sodasta. Julkisissa kannanotoissa on käynyt ilmi, että puolueiden välillä ja jopa niiden sisällä on näkemyseroja siitä, miten Suomen tulisi tilanteeseen reagoida.

Täysistunto alkaa kello 16 kyselytunnilla, jonka jälkeen käydään keskustelu Gazasta. Siihen osallistuu myös ulkoministeri Valtonen.

Taustalla on keskustelualoite, jonka 38 opposition kansanedustajaa teki marraskuussa. Siinä todettiin, että Gazassa tarvitaan kipeästi pysyvää tulitaukoa ja humanitaarisen avun rajoittamatonta pääsyä. Lisäksi Gazan sodan laajeneminen alueella laajemmaksi sodaksi on tärkeää saada estettyä.

– On tärkeää, että eduskunta keskustelee Suomen roolista pysyvän tulitauon aikaansaamiseksi ja siitä, miten Suomi voi tukea Gazan katastrofaalista humanitaarista tilannetta paremmin, keskustelualoitteessa sanottiin.

Aloitteen julkistamisen jälkeen tilanne Gazassa on vain kärjistynyt.

Israelin toimet tuomittu laajasti

Israelin hallitus ilmoitti sunnuntaina Israelin aloittaneen uuden laajan hyökkäyksen. Israelin mukaan Gazan kaista aiotaan ottaa haltuun kokonaan ja alueen palestiinalaisväestö siirtää kolmansiin maihin. Väestön pakkosiirto on sotarikos, ja Israelin viimeaikaiset toimet on tuomittu maailmalla laajasti.

Presidentti Stubb, pääministeri Orpo ja ulkoministeri Valtonen vaativat maanantaina julkaistussa valtionjohdon kannanotossa muun muassa Gazan siviilien kärsimyksen loppumista ja sanoivat, että väestön pakkosiirrot ovat sotarikos.

Oppositiosta esimerkiksi vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta on vaatinut, että Suomen pitää aloittaa Israel-riippuvuuksista irtautuminen välittömästi. Virran mukaan Suomen ei tule solmia uusia asekauppoja Israelin kanssa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela on sanonut, että pakotteita tulisi laajentaa Israelin hallinnon edustajiin ja Suomen on tunnustettava Palestiina.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on kritisoinut Suomen hallituksen toimia Gazan suhteen ponnettomiksi.

Suomen pitkän linjan mukainen

Hallituspuolueiden kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten riveistä valtionjohdon kannanottoon on suhtauduttu varauksin. Puolueista on kommentoitu muun muassa, että siinä olisi voinut vielä enemmän korostaa Hamasin roolia.

Valtonen totesi keskiviikkona STT:n haastattelussa, että hallituksen sisällä on "totta kai jonkin verran eri näkemyksiä siitä, että miten pitäisi toimia, miten pitäisi edetä". Itse kannanottoa hän sanoo Suomen pitkän linjan mukaiseksi. Painotuseroja voi olla hänen mukaansa esimerkiksi siinä, nostetaanko ensin esiin Hamasin terroristinen hyökkäys ja panttivankien vapauttaminen vai tämän hetken erittäin katastrofaalinen humanitaarinen tilanne.

Ilmoita asiavirheestä