Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) puolustaa hallituksen puoliväliriihen veropäätöksiä sunnuntaina julkaistussa blogikirjoituksessaan.
Purran mukaan Suomen "huomattavan korkeiden" ylimpien marginaaliveroasteiden alentamisen oletetaan maksavan itsensä takaisin ainakin osittain.
– Tätä tukee sekä laaja tutkimuskenttä, valtiovarainministeriön oma arvio että esimerkit vaikkapa Ruotsista, jossa korkeimpien marginaalien lasku tuli rahoitetuksi arviolta 80–120-prosenttisesti, Purra kirjoittaa.
Hän sanoo, että ylimpien marginaalien laskun hyödyn oletetaan valuvan laajasti talouteen.
– Se lisää tuottavia työtunteja.
Hallitus päätti huhtikuun puoliväliriihessä keventää ansiotuloverotusta noin 1,1 miljardilla eurolla. Tähän sisältyy muun muassa korkeimpien marginaaliveroasteiden rajaaminen 52 prosenttiin. Samalla hallitus keventää myös pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta.
Eri mieltä painotuksesta
Helsingin Sanomien aiemmin sunnuntaina julkaisemassa kyselyssä selvä enemmistö eli 68 prosenttia vastaajista ei pidä oikeana sitä, että hallitus aikoo painottaa veronkevennyksiä suurituloisille.
Vain viidesosa kyselyn vastaajista pitää hallituksen päätöstä oikeana. 12 prosentilla ei ole asiasta mielipidettä.
Purra kiistää blogissaan tulkinnan, että hallitus painottaisi veronkevennyksiä suurituloisille.
– Kun veronalennusten kustannuksia vertaa toisiinsa, on helppo nähdä, että hallitus ei painota veronkevennyksiä suurituloisille, vaan laskee niitä merkittävästi kaikilta, Purra kirjoittaa.
– Ylivoimaisesti eniten maksavat keskituloisten veronkevennykset – tietenkin, koska väestöä näissä ryhmissä on kaikkein eniten, Purra kirjoittaa.
Veronmaksajain Keskusliiton laatimien arvioiden mukaan on kuitenkin niin, että hallituksen päättämät veronkevennykset laskevat prosentuaalisesti eniten suurituloisten palkansaajien veroastetta.
Progressio yhä kireä
Valtiovarainministeriön strategia- ja tutkimusjohtaja Olli Kärkkäinen huomauttaa X:ssä, että korkeat marginaaliveroasteet johtuvat osin tietoisista päätöksistä.
– Kun veronalennuksia on kohdennettu useiden hallituskausien ajan pieni- ja keskituloisille, on tämän väistämättömänä seurauksena korkeat marginaaliveroasteet jo keskituloisilla, Kärkkäinen sanoo.
Purran mukaan Suomessa on puoliväliriihen päätösten jälkeenkin ensi vuonna kireä verotuksen progressio ja edelleen korkeat marginaaliveroasteet.
– Veroaste on korkea, ja sen laskua pitäisi tulevina vuosina tavoitella. Mutta se edellyttää ensinnäkin talouden kasvua ja toisekseen menorakenteen karsimista. Muuta vaihtoehtoa ei ole, Purra paaluttaa.
Omistakin osa kriittisiä
HS:n kyselyssä kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajista noin puolet ilmoitti hyväksyvänsä hallituksen veropäätökset. Samalla kokoomuksen kannattajista 30 prosenttia ja perussuomalaisten kannattajista 40 prosenttia ei pitänyt hallituksen veronalennuksia oikein kohdennettuina.
Oppositiopuolueiden kannattajista valtaosa ei pitänyt veronkevennysten painotuksista. Vasemmistoliiton kannattajista lähes kaikki pitivät päätöstä vääränä, ja SDP:n kannattajien joukossa lukema oli 90 prosenttia. Vihreiden kannattajista neljä viidestä tyrmäsi päätöksen ja keskustan kannattajista kolme neljästä.
Tutkimusyhtiö Verianin toteuttamaan kyselyyn vastasi runsaat tuhat ihmistä internetpaneelissa huhtikuun lopulla. Otos edustaa yli 18-vuotiasta väestöä Manner-Suomessa. Tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Evan kyselyssä erilainen tulos
Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan teettämässä kyselyssä saatiin aiemmin tänä keväänä varsin erilainen tulos korkeimpien marginaaliveroasteiden alentamisen suosiosta.
Evan kyselyssä vastaajilta kysyttiin, miten he suhtautuvat väitteeseen "alennetaan verotusta siten, ettei lisätuloista tarvitse maksaa puolta enempää veroa".
Tulosten mukaan 59 prosenttia vastaajista suhtautui korkeimpien marginaaliveroasteiden alentamiseen myönteisesti. Kielteisesti suhtautuvia oli 16 prosenttia ja neutraalisti suhtautuvia 19 prosenttia.
Evan kyselyn toteutti Taloustutkimus. Kyselyyn vastasi runsaat 2 000 ihmistä internetpaneelissa maaliskuussa. Virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä suuntaansa.