Työllisyysrahaston hallitus esitti tiistaina rahaston hallintoneuvostolle työttömyysvakuutusmaksujen yhteismäärän nostamista Suomessa 0,6 prosenttiyksiköllä ensi vuonna.
Työnantajan keskimääräinen maksu olisi esityksen mukaan 0,92 prosenttia palkasta, mikä olisi 0,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin tänä vuonna. Työntekijöiden maksu olisi 0,89 prosenttia palkasta, mikä olisi 0,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin tänä vuonna.
Rahaston käyttämän esimerkin mukaan 4 000 euroa kuussa ansaitseva työntekijä maksaisi yhteensä vajaat 430 euroa työttömyysvakuutusmaksuja ensi vuonna. Tämä olisi reilut 140 euroa enemmän kuin tänä vuonna.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) toivoi toissa viikolla Kauppalehden haastattelussa, ettei työttömyysvakuutusmaksuja korotettaisi, sillä korotukset olisivat hänen mukaansa suuri virhe nykyisessä suhdannetilanteessa. Sen sijaan Orpo sanoi, että nyt tarvittaisiin ostovoimaa, jotta taloutta saadaan liikkeelle ja työllisyyttä parantumaan.
Hallitus käsittelee asiaa
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoi tiistaina, että hallitus käy asiaa läpi ensi maanantaina alkavaan budjettiriiheen mennessä.
Työttömyysvakuutusmaksujen tasosta säädetään vuosittain lailla. Työllisyysrahaston lopullisen esityksen jälkeen hallitus tekee asiasta esityksen eduskunnalle, joka päättää maksuista.
Tapana on ollut, että hallituksen esitys maksuista noudattaa Työllisyysrahaston esitystä. Grahn-Laasonen ei kuitenkaan täysin tyrmännyt ajatusta, että voisiko marssijärjestyksestä tällä kertaa poiketa.
– Esityksen vaikutukset arvioidaan huolellisesti budjettiriihen mennessä sekä suhteutetaan myös talous- ja työllisyystilanteeseen, hän sanoi.
Grahn-Laasosen mukaan nykyisessä työllisyys- ja taloustilanteessa kaikkien pyrkimyksenä pitäisi olla ostovoiman vahvistaminen.
– Näin ollen ei ole tietysti hyvä, jos verot tai veroluonteiset maksut nousevat. Toisaalta ymmärrän myös Työllisyysrahaston lakisääteiset paineet ja tämän työllisyystilanteenkin vaikutukset.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi pitävänsä työttömyysvakuutusmaksujen nostoa ikävänä tilanteessa, jossa talous on juuri elpymässä.
– Hallitus tulee suhtautumaan tähän kriittisesti, ja me tarkastelemme tätä kokonaisuutta budjettiriihessä, Purra sanoi tiistaina.
Isompikin korotus esillä
Esitys maksujen tasosta osuu haarukkaan, jota Työllisyysrahasto esitti STM:lle keväällä. Tuolloin rahasto arvioi, että työttömyysvakuutusmaksujen yhteismäärää olisi tarve nostaa 0,5–1,5 prosenttiyksiköllä ensi vuonna.
Esitys maksujen nostosta perustuu rahaston käyttämiin ennusteisiin ja laskelmiin. Lisäksi vuonna 2027 erääntyvä 600 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina on huomioitu esityksessä.
Vaikka Orpon hallituksen tekemät lakimuutokset ovat pienentäneet Työllisyysrahaston menoja arviolta sadoilla miljoonilla, rahasto arvioi sen nettovarallisuuden laskevan tänä vuonna yhteensä noin 740 miljoonaa euroa.
Varallisuuden vähenemisen syynä ovat aiempina vuosina tehdyt madallukset työttömyysvakuutusmaksuihin, mikä on vähentänyt rahaston tuloja. Lisäksi ennakoitua korkeampi työttömyysaste on lisännyt rahaston menoja.
Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki huomautti rahaston tiedotteessa, että maksujen ehdotettu taso olisi ensi vuonna edelleen 1,2 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuonna 2023.
Työllisyysrahasto vastaa työttömyysvakuutusmaksujen keräämisestä. Maksuilla rahoitetaan muun muassa työttömyysturvaa.
---
STT-Työryhmä: Eetu Halonen, Anni Keski-Heikkilä, Saila Kiuttu, Tuomas Savonen