Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on pitänyt esillä, että kannattaa kehitysapuun tehtäviä leikkauksia osana jopa miljardin euron sopeutuksia valtion talouteen.
Valtiovarainministeriöstä (VM) kerrottiin keskiviikkona iltapäivällä STT:lle, että kehitysapuun tehtävät leikkaukset voitaisiin käytännössä kohdentaa joko varsinaiseen kehitysyhteistyöhön tai kehityspoliittisiin lainoihin ja sijoituksiin. Sen sijaan Purra ei käytännössä pystyisi koskemaan vaikkapa Suomen osuuteen kehitysyhteistyöstä, joka menee EU:n budjetin kautta.
Tälle vuodelle kehitysyhteistyöhön on kokonaisuudessaan budjetoitu noin miljardi euroa, mutta tästä summasta siis vain osa on sellaista, johon leikkauksia voitaisiin ulottaa.
Varsinaisen kehitysyhteistyön määräraha on tänä vuonna reilut 500 miljoonaa euroa. Sillä rahoitetaan kahdenvälistä kehitysyhteistyötä, kansainvälisten järjestöjen – kuten Maailmanpankin – toimintaa, humanitaarista apua ja kansalaisjärjestöjen toimintaa. Lainojen ja sijoitusten määräraha on tänä vuonna 70 miljoonaa euroa.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen tavoitteena on aiemmin ollut, että kansalaisjärjestöjen rahoitukseen ei kosketa. Humanitaarinen apu on myös ollut hallitukselle tärkeätä.
VM:stä muistutettiin, että varsinaisesta kehitysyhteistyöstä on jo leikattu monta kertaa, joten uusien säästöjen löytäminen on joka kerralla entistä hankalampaa.
Hallitus on tällä vaalikaudella leikannut jo yli miljardi euroa kehitysavusta.
Ministeri Purran oli määrä esitellä keskiviikkona illansuussa oman ehdotuksensa siitä, miten sopeutukset pitäisi tehdä. Valtiovarainministeriön sisäisiä budjettineuvotteluja käytiin Espoon Moisniemessä keskiviikkona.
Voidaanko vaikka laivatukia leikata?
Purra on sanonut myös haluavansa perata yritystuet säästöjen löytämiseksi.
Valtion budjetissa menopuolella oli esimerkiksi vuonna 2023 karkeasti arvioiden noin miljardi euroa yritystukiin kohdistuvaa rahoitusta, VM:stä kerrottiin STT:lle ennen Purran tiedotustilaisuutta. Summa sisältää kuitenkin merkittävässä määrin – useiden satojen miljoonien eurojen osalta – tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituslain mukaiseen tavoitteeseen laskettavia menoja. Näistä ei ole ainakaan tähän mennessä leikattu.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen lisäämisellä on parlamentaarinen eli kaikkien eduskuntapuolueiden tuki.
VM:stä arvioitiin, että mahdollisia leikkauskohteita voisivat olla esimerkiksi alueellinen kuljetustuki ja laivaliikenteeseen liittyvät tuet.
Yritystukia on aiemminkin perattu läpi erilaisissa hallituskokoonpanoissa, mutta yleensä on päädytty siihen, ettei niitä voida kovinkaan paljon muuttaa. Myös pääministeri Orpo on toistuvasti puolustanut yritystukia, koska hänen mukaansa niiden leikkaaminen voisi olla haitallista työllisyydelle.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah ehdotti viime viikonloppuna yritystukiin leikkausta poistamalla matkustajalaivojen viihdehenkilöstön varustamotuki. Tämä toisi 30 miljoonan euron säästön.