Puolustusvoimain komentajana 1. huhtikuuta aloittavan kenraaliluutnantti Janne Jaakkolan mukaan Suomen turvallisuustilanne on tällä hetkellä vakaa eikä Suomeen kohdistu sotilaallista uhkaa.
– Tietysti me seuraamme täällä tilannetta. Meillä on erittäin hyvä tilanneymmärrys sekä kansallisesti että nyt varsinkin yhteistoiminnassa liittolaisten ja kumppaneiden kanssa, Jaakkola sanoo STT:lle.
Hänen mukaansa toimintaympäristön muuttuminen Venäjän hyökättyä Ukrainaan on aiheuttanut myös Suomessa tarpeen säädellä varautumista ja valmiutta tilanteen mukaisesti. Nykyisestä tehtävästään käsin Puolustusvoimien strategiapäällikkönä Jaakkola arvioi, että Puolustusvoimissa on ollut selkeä näkemys, miten valmiutta ja varautumista on lähdetty kehittämään.
Jaakkola korostaa keskittyvänsä vielä tällä hetkellä nykyiseen tehtäväänsä, eikä halua siksi avata ajatuksiaan Puolustusvoimien kehittämisestä tai tavoitteistaan komentajana. Hänen mukaansa on kuitenkin selvää, että komentajan vastuu Puolustusvoimien toiminnasta säilyy myös Suomen ollessa liittoutunut.
Mutta tehtävän kansainvälisyys ei ainakaan aiemmasta vähene?
– No näin voisi kuvitella, Jaakkola vastaa.
Jaakkola keräsi STT:n ennakkojutussa komentajanimityksestä poikkeuksellisen kiittäviä arvioita johtajuudestaan useista eri sotilaslähteistä. Jaakkola kommentoi johtajuuttaan toteamalla, että hänellä on ollut etuoikeus palvella uransa varrella eri joukko-osastoissa ja tehtävissä, missä hän on saanut työskennellä erittäin osaavien ja kykenevien ihmisten kanssa.
– Heiltä oppii aina lisää. Toinen keskeinen periaate on ollut keskittyminen siihen tehtävään, missä kulloinkin on, Jaakkola sanoo.
Presidentti päätti nimityksestä tänään
Presidentti Sauli Niinistö päätti Jaakkolan nimityksestä tänään tasavallan presidentin esittelyssä valtioneuvostossa.
Puolustusvoimain nykyinen komentaja, kenraali Timo Kivinen jää eläkkeelle 31. maaliskuuta.
Jaakkola on työskennellyt strategiapäällikkönä viime vuodesta alkaen. Sitä ennen hän oli Pääesikunnassa ensin logistiikkapäällikkönä (2018–20) ja sen jälkeen suunnittelupäällikkönä (2021–22).
STT:n viime vuonna käymissä taustakeskusteluissa Jaakkola keräsi poikkeuksellisen myönteisiä arvioita: vakaa, terävä, huumorintajuinen, helposti lähestyttävä, "jäätävän pätevä", "se, jota mieluiten seuraisin sotaan (jos pitäisi)", fiksu ja tekee itse paljon.
– En ole koskaan kuullut kenenkään sanovan Jaakkolasta huonoa, kertoi yksi lähteistä.
Toisen lähteen mukaan Jaakkola voisi olla "uuden ajan komentaja", joka ei keskitä päätöksentekoa niin paljon itselleen kuin Kivinen.
Kosovossa ja Afganistanissa
Jaakkolalla on kansainvälistä kokemusta kriisinhallintatehtävistä Kosovossa (2003) ja Afganistanista (2009). Vuosina 2000–01 Jaakkola suoritti yleisesikuntaupseerikurssin Forsvarets stabsskolessa Norjassa.
Jaakkola työskenteli 1990-luvulla muun muassa opetusupseerina ja komppanian päällikkönä laskuvarjojääkärikoulussa. Vuosina 2004–07 hän toimi silloisen Puolustusvoimain komentajan, amiraali Juhani Kaskealan adjutanttina. Tästä tehtävästä Jaakkola siirtyi pataljoonan komentajaksi Utin jääkärirykmenttiin.
Jaakkolalla on myös kamppailu-urheilutaustaa. Hän osallistui ja läpäisi Suomen ensimmäisen krav maga -ohjaajakurssin vuonna 1996. Samalla kurssilla ollut Combat Academy of Finlandin perustaja Ari Vargman luonnehtii Jaakkolaa särmäksi ja mukavaksi.
– Komentajavalinta menee oikeaan osoitteeseen, Vargman sanoo.
Jaakkola on syntynyt Vehmaalla vuonna 1967. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Tuureporin lukiosta Turusta vuonna 1986. Jaakkolan perheeseen kuuluu vaimo ja yksi lapsi.
Häkkänen: Tarjolla vain hyviä vaihtoehtoja
Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Puolustusvoimain seuraavaksi komentajaksi oli tarjolla useita hyviä vaihtoehtoja, joista kokonaisarviossa Janne Jaakkola valikoitui parhaaksi.
– Henkilökohtaiset ominaisuudet sen tekivät, Häkkänen kertoi STT:lle.
Kärkiehdokkaita arvioi ja haastatteli myös nimityksen tehnyt presidentti Niinistö.
– Päädyimme yhteisesti siihen, että Janne Jaakkola on paras henkilö tähän tehtävään. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että tässä oli vahva yhteinen näkemys, Häkkänen totesi.
Puolustusministeri avasi valintaperusteita toteamalla, että komentajaa valittiin nyt uuden vaarallisen aikakauden oloissa, jonka Venäjä on aloittanut.
– Meidän pitää varautua myös Suomessa siihen, että Puolustusvoimien täytyy olla täydessä iskussa. Sen takia myös komentajan valinta oli erittäin tarkka paikka, Häkkänen sanoi.
Uudenlaista toimintamallia tarvitaan
Toinen merkittävä tekijä ovat vauhdikkaat muutokset puolustuspolitiikassa Suomen liityttyä Natoon ja solmittua useita kahdenvälisiä puolustusyhteistyösopimuksia. Puolustusvoimain komentaja johtaa näiden eri sopimusten käytännön toimeenpanoa asevoimien tasolla.
– Se edellyttää Puolustusvoimain komentajalta aika paljon uudenlaistakin toimintamallia, Häkkänen arvioi.
Näistä syistä Häkkänen kertoi halunneensa aloittaa komentajan valinnan valmistelut hyvissä ajoin loppusyksystä. Lopullinen päätös osui hänen mukaansa osapuilleen siihen ajankohtaan kuin oli suunniteltukin, pari kuukautta ennen uuden komentaja virkaanastumista.
Myöhemmäksi nimittämistä ei haluttu jättää muun muassa siksi, että komentajan valinta käynnistää Puolustusvoimissa laajemman johtajakierron, jota ei haluttu lykätä.
– Nämä asiat pitää saada eteenpäin, Häkkänen sanoo.
Presidentinvaalien kärkiehdokkaita, joista yksi on maaliskuun alusta alkaen Puolustusvoimien seuraava ylipäällikkö, ei Häkkäsen mukaan valintaprosessin aikana konsultoitu. Natoon ja turvallisuuspolitiikkaan liittyviä päätöksiä pitää tehdä koko ajan, eikä niiden kanssa pidä puolustusministerin mukaan ryhtyä viivyttelemään edes siksi, että vaalit ovat tulossa.