Uuden puolustusselonteon mukaan Venäjä on pitkäkestoinen turvallisuusuhka Euroopalle ja Suomelle myös tulevaisuudessa. Nato-jäsenyys on kuitenkin vahvistanut Suomen pelotetta, mikä pienentää sodan uhkaa.
– Suomen turvallisuustilanne on vakava ja vaikeasti ennakoitavissa ja se voi muuttua nopeastikin. Nopeaa kehitystä parempaan ei ole odotettavissa, vaikka sotatoimet Ukrainassa loppuisivat, selontekoa esitellyt puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi lehdistötilaisuudessa Helsingissä torstaina.
Selonteon mukaan Suomen puolustuksen tukena on koko liittokunnan sotilaallinen voima, viime kädessä myös ydinpelote.
Suomen puolustusjärjestelmän kehittämisen painopisteet ovat maapuolustuksen uudistaminen, meri- ja ilmapuolustuksen uusien järjestelmien käyttöönotto sekä puolustusjärjestelmän yhteensovittaminen Natoon. Selonteon mukaan maapuolustuksen uudistamisella on kriittinen merkitys Suomen puolustuskyvylle.
– Asevoimien on kyettävä pitkäkestoiseen, korkean intensiteetin kulutussodankäyntiin, mikä vaatii yhteiskunnalta ja puolustusteollisuudelta kykyä tukea sodankäyntiä, Häkkänen linjasi.
Suomi aikoo pitää puolustusmenonsa vähintään Natossa yhteisesti hyväksytyllä tasolla. Puolustusvoimien palkatun henkilöstön määrää lisätään selonteon mukaan merkittävästi eli 1 500 henkilötyövuodella aiemman 500:n lisäksi.
Keskustelu nopeasta liikuteltavuudesta alkutekijöissään
Nato-jäsenyys edellyttää lainsäädännön päivittämistä. Keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa asevelvollisten osallistuminen Nato-tehtäviin Suomen alueen ulkopuolella, selonteossa todetaan.
Vapaaehtoisia asevelvollisia pyritään joka tapauksessa sitouttamaan sopimusperustaiseen osallistumiseen Naton pelotteen ja puolustuksen tehtäviin. Reserviläisille osallistuminen olisi vapaaehtoisen sitoutumisen jälkeen pakollista.
Iltalehti uutisoi viime viikolla suunnitelmasta noin prikaatin suuruisen maajoukkojen ammattireservin valmiusjoukon perustamisesta. Tällaista ei tuoreesta puolustusselonteosta löydy.
Häkkäsen mukaan Suomen velvollisuuksiin kuuluu jatkossa kehittää joukkojen nopeaa liikuteltavuutta myös Suomen rajojen ulkopuolelle, mutta keskustelu siitä on vielä alkutekijöissään.
– Myös Natossa tiedetään, että Suomi on ulkorajavaltio, jonka ensisijainen tehtävä on pitää reserviläiset ja oma toiminta täällä alueella vahvana. Meillä on hyvin erilaiset velvoitteet. Tästä on keskustelut käynnissä, mutta tätä ei ole otettu linjaukseksi tänne sisälle, Häkkänen sanoi.
Ministerin mukaan vaihtoehtoja joukkojen liikutettavuudelle on useita, joista ammattireservijoukko ei ole ainoa tapa.
Edellytykset liittolaisjoukkojen toiminnalle Suomessa
Sodan toimintaympäristöt ovat muuttuneet aiempaa moninaisemmiksi, kun maan, meren ja ilman rinnalle ovat tulleet kyberympäristö ja avaruus. Selonteon mukaan avaruudesta tulevilta uhkilta suojautumista on tarpeen kehittää, ja puolustushallinto aikookin laatia Suomelle puolustuksen avaruusstrategian.
Uudenlainen on selonteon kirjaus, jonka mukaan sotilastiedustelua kehitetään ennakkovaroituksen antamisen lisäksi mahdollistamaan "syvä ja suunnitelmallinen tulenkäyttö" kaukovaikuttamisella hyökkääjää vastaan. Käytännössä tämä tarkoittanee tiedon hankkimista syvällä Venäjän alueella olevista maaleista pitkän kantaman aseille.
Selonteon mukaan Suomi tekee puolustusyhteistyötä liittolaisten kanssa ilman ennakkorajoituksia. Kahden- ja monenvälinen puolustusyhteistyö tukee Naton pelotetta ja puolustusta.
Selonteon mukaan tulevan hallituskauden aikana Suomeen luodaan edellytykset Naton ja liittolaisten operoinnille, mikä mahdollistaa sotilaallisen tuen saamisen Suomen puolustamiseksi.
Ajankohtaisesta miinakeskustelusta selonteossa todetaan vain se, että puolustushallinnossa selvitetään jalkaväkimiinojen käytön tarvetta ja pelotevaikutusta Suomen olosuhteissa.
Eduskunnalle annettava puolustusselonteko on laadittu puolustusministeriön johdolla yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Sen aikajänne ylittää kuluvan vaalikauden ulottuen 2030-luvulle saakka.
Valmisteltu on tehty yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanslian, valtioneuvoston kanslian ja ministeriöiden kanssa. Lisäksi valtioneuvosto on asettanut selontekoa varten parlamentaarisen seurantaryhmän. Eduskunta antaa selonteosta aikanaan kannanoton.
Venäjän aloittaman hyökkäyssodan ja Nato-jäsenyyden vaikutuksesta Suomeen kertoo omaa kieltään se, että uusi selonteko on sivumäärältään kaksinkertainen edelliseen, vuoden 2021 puolustusselontekoon verrattuna.