Hallitus päättää keskiviikkona päivällä, julkistaako se puolustuspoliittisen selontekonsa torstaina.
Lännen Medialle kerrotaan hallituslähteistä, että hallitus on varautunut järjestämään tiedotustilaisuuden torstaina kello 13.30.
Toinen vaihtoehto on julkistaa puolustusministeriössä valmisteltu selonteko ensi viikolla.
Selonteossa korostuu vahvasti Itämeren kiristynyt turvallisuustilanne. Viime vaalikaudella parlamentaarisessa työryhmässä päätettyjä puolustusvoimien materiaalihankintojen tasokorotuksia päätetään LM:n tietojen mukaan jatkaa ensi vaalikauden puolelle.
Vuotuinen tasokorotus on 150 miljoonaa euroa, joka on sama summa kuin mihin lisärahoitus päätettiin vuonna 2014 nostaa vuoteen 2020 mennessä. Hyväksyessään selonteon eduskuntapuolueet sitoutuvat pitämään 150 miljoonan euron tasokorotuksen voimassa myös vuoden 2019 jälkeen aina seuraavan selonteon laadintaan asti. Näin ainakin hallitus tulkitsee selontekoa, jonka yhtenä tarkoituksena on vahvistaa parlamentaarista yhteisymmärrystä puolustusvoimien vahvistamisesta.
Uutta valmiusrahaa puolustusvoimat saisi vuotuisesti 55 miljoonaa euroa, jolla kyettäisiin pitämään yllä korotettua valmiutta.
Tämä kirjaus tarkoittaa sitä, että hallitus pitää mahdollisina tilanteita, joissa Suomen on nostettava puolustusvalmiuttaan ja pidettävä korotettua valmiutta yllä pidempiä aikoja.
Korotettu valmius maksaa, koska esimerkiksi ammattiupseereille täytyy maksaa peruspalkan päälle lisäkorvauksia ja reservistä palvelukseen mahdollisesti kutsuttaville päivärahoja.
Yksi Hornet-hävittäjän lentotunti vastaavasti maksaa noin 9 000 euroa, ja korotettuun valmiuteen liittyisi Lännen Median lähteiden mukaan hyvin todennäköisesti ilmavoimien lisääntynyttä lentotoimintaa.
Suomen sodanaikaisten joukkojen vahvuus on tarkoitus nostaa nykyisestä 230 000 sotilaasta 280 000:een.
Puolustusselonteon perusvire on sama kuin hallituksen kesällä julkistamassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa: sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan ei voida sulkea pois.
Erikseen sitä ei korosteta, mutta kaikki tietävät, että uusilla linjauksilla hallitus haluaa parantaa Suomen kykyä ja valmiutta torjua Venäjän mahdollisesti suoraan juuri Suomea vastaan kohdistamia sotilaallisia toimia.
LAURI NURMI/LÄNNEN MEDIA
