Puolustusministeri Antti Häkkäsellä (kok) saattaa olla pohjalaisille iloinen yllätys luvassa. Kesällä käynnistyi elinkeinoelämän kanssa yhteinen selvitys, jolla tähdätään puolustusvälinetuotannon kasvattamisen.
– Kyse on siitä, miten saataisiin puolustusteollisuutta nostettua ylös aika nopeastikin. Päätöksiä tehdään hallituksessa lähiaikoina, ja puhutaan kymmenistä miljoonista euroista, minilomalla Seinäjoella viikonvaihteen viettänyt Häkkänen sanoo.
Kiireen takana on Ukrainan tarve saada ammuksia selvitäkseen talven yli, mutta myös Suomen oma tarve. Häkkänen tapasi Ukrainan puolustusministerin viime viikolla, ja kertoo tämän korostaneen Suomen ammustuotannon tärkeyttä maan selviämiselle.
– Päätökset tulevat lähiaikoina. Teen kaikkeni, että Pohjanmaa huomioidaan jollakin tapaa, ministeri lupaa Nammo Lapuaan viitaten.
Puolustusministeriön osuus valtion budjetista on 2,3 prosenttia, mikä on hieman yli Nato-kriteerin. Häkkänen kuitenkin muistuttaa, ettei kyse ole tosiallisesta tilannekuvasta.
– Laivaston ja ilmavoimien hankkeet ovat isossa roolissa. Jo parin, kolmen vuoden kuluttua rahoitustaso laskee kahden prosentin tuntumaan. Itse asiassa vähän sen allekin. Kahden prosentin Nato-kriteeri edellyttää todennäköisesti uudelleenarviointia vaalikauden lopulla, hän arvelee.
Maanpuolustustahto ihmetyttää
Puolustusministeriössä on valmisteilla oikeudellinen malli siitä, miten reserviläiset osallistuvat jatkossa kansainvälisiin Nato-toimintoihin. Se ei ole helppo tehtävä, sillä Häkkäsen mukaan kyse on todella isosta poliittisesta kysymyksestä.
– Perustuslain mukaan kaikilla on velvollisuus puolustaa maata, mutta se koskee ensisijaisesti vain Suomen puolustamista, hän huomauttaa.
Häkkänen haluaa olla tarkka sen kanssa, miten maanpuolustustahto sovitetaan yhteen sen kanssa, että tarvittaessa osallistutaan jossain määrin myös yhteiseen puolustukseen Natossa.
– Vapaaehtoisia löytyy kyllä, mutta vaaditaan velvoittavuutta. Pitää olla niin, että Nato voi luottaa vapaaehtoisten sitoutumiseen, ja toki siitä pitää saada myös korvauksia.
Häkkäsen mukaan juuri nyt Nato haluaa saada selvityksen Suomen kokonaisturvallisuuden mallista.
– Siellä halutaan tietää, miten viranomaiset pelaavat yhteen, ja miten reserviläisjärjestöt toimivat. Ihmetystä herättää, miten meillä voi olla maanpuolustustahto 80 prosentissa, kun se jossain Etelä-Euroopassa on 30 prosenttia, hän sanoo.
Häkkänen tarjoaa kysyjille historiaa luettavaksi, ja muistuttaa, että Suomessa vietetään veteraanipäivää, kaatuneiden muistopäivää, ja opetetaan historiaa jo koulussa.
– Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, kaikki tiesivät, että nyt pitää liittyä Natoon. Ruotsi jäi arvuuttelemaan, heillä historian muisti ei ole samanlainen kuin meillä.
Ruotsin Nato-jäsenyys ratkeamassa
Ruotsin Nato-jäsenyys on Turkin lokakuun aikana lupaamaa vastausta vaille valmis. Häkkänen kertoo tavanneensa maan puolustusministerin vastikään, ja kysäisseensä, vieläkö lupaukset aikataulusta pitävät. Kuulemma pitävät.
– Ruotsi on vahva kansantalous, ja on tärkeää saada se mukaan nopeasti, hän korostaa.
Tässä vaiheessa Suomen paikka Natossa on Hollannissa toimivan Brunssumin esikunnan alaisuudessa, mutta Häkkänen uskoo tilanteen vielä elävän. Toiveissa on saada Suomi Norfolkin esikunnan alle yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.
– Järkevää olisi saada kaikki Pohjoismaat saman katon alle. Kun Suomi liittyi, tuli Natoon kolme isoa palasta lisää. Tuli Itämeri, 1 300 kilometriä maarajaa ja arktinen alue, ja kaikki nämä ovat myös Venäjälle sotilaallisesti erittäin tärkeitä, Häkkänen muistuttaa.
Häkkänen arvelee asian ratkaisun vievän parikin vuotta, ja vasta sen jälkeen kun Norfolk on toimintakykyinen, voisi Suomi siirtyä sen alle.
– Suomesta lähtee Naton palvelukseen toistasataa upseeria, mutta myös siviilivirkamiehiä ja asiantuntijoita. Sen lisäksi erikseen on vielä se, miten me osallistumme rauhanajan ilmavalvontaan ja tuleeko vielä myös jotain maavoimien toimintoja.
Edit: 17.10 klo 9.24 Muutettu ammustuotanto puolustusvälinetuotannoksi.