Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi tänään valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa, että Suomi tulee todennäköisesti lähettämään Naton valmiusjoukkoihin reserviläisiä. Häkkäsen mukaan nämä joukot olisivat lähtökohtaisesti valmiudessa kotimaassa.
– Valmiusjoukkojen palvelussuhteen ehdot on selkiytettävä. Lähtökohtaisesti, ainakin alkuvaiheessa, reserviläisten osallistuminen valmiusjoukkoihin perustuu vapaaehtoisuuteen. On selvää, että ilmoittauduttuaan valmiuteen ei vapaaehtoinen reserviläinen voi jättäytyä pois joukkonsa harjoituksista tai operaatioista. Tätä varten asevelvollisuuslakia on todennäköisesti uudistettava ja varmistettava valmiussitoumuksen juridinen velvoittavuus, Häkkänen sanoi puheessaan.
Häkkänen lisäsi pyrkimyksenä olevan, että reservijoukkojen osallistumisen perusteet olisivat säädösvalmistelun osalta valmiina 1. tammikuuta 2025.
– Nato-Suomen yksi keskeinen tehtävä on, että kykenemme osoittamaan, että Suomi kykenee myös tuottamaan turvaa muille Nato-maille. Se on keskeinen kysymys, jolla osoitamme muille maille, että myös Suomea tullaan auttamaan, että me voimme auttaa muita maita.
Häkkänen uskoo vapaaehtoisia riittävän
Häkkänen sanoi myöhemmin toimittajille puhuessaan, että asevelvollisuus- ja reserviläisjärjestelmä on nyt ytimessä siinä, miten tehdään riittävän velvoittava järjestelmä kansainvälisiin tehtäviin osallistumiseksi.
– Perustana riittää arvioni mukaan vapaaehtoisuus, mitään täyttä pakollisuutta tai muuta ei olla suunnittelemassa vapaaehtoispohjalta. Sen jälkeen kun sitoudutaan tehtäviin, se olisi velvoittavaa. Tätä oikeudellisesti velvoittavaa mallia valmistellaan nyt puolustusministeriössä. Koetamme löytää sellaisen hyvän muotoilun, ja se voi tarkoittaa myös lainsäädäntömuutoksia. Nämä pyritään viemään mahdollisimman nopeasti eduskuntaan, kun niihin löydetään ensin malli.
Häkkäseltä kysyttiin, riittääkö vapaaehtoisia. Ministeri vakuutti heitä riittävän tällä hetkellä.
– Suomalaiset ovat erittäin maanpuolustushenkisiä. Kuten kuvasin puheessani, maanpuolustus ja Suomen turvallisuus nähdään jatkossa myös koko liittokunnan turvallisuutena. Maanpuolustukseen liittyy laajasti tehtäviä, joissa pitää olla myös tiettyjen henkilöiden valmius osallistua näihin kansainvälisiin tehtäviin.
Silti ministeri myös muistutti, että kaikkien asevelvollisten ylivoimaisesti suurin panos on "aina vaan" Suomen maa-, ilma- ja merialueen puolustaminen.
– Meidän ensisijainen tehtävämme Washingtonin sopimuksenkin mukaan (on) meidän oman alueen puolustaminen. Ja siihen meidän reserviläisten ja koko kansan puolustuskyky on suunnattu ensisijaisesti.
Ministeri haastatellut Puolustusvoimain komentajaehdokkaita
STT kertoi viime viikolla, että maaliskuun lopussa reserviin siirtyvän, nykyisen Puolustusvoimain komentajan Timo Kivisen seuraajan haastattelut ovat menossa.
– Olen haastatellut jo useita (ehdokkaita). Puolustusvoimain komentajaksi tarvitaan henkilö, joka kykenee täyttämään vaativat saappaat uudessa turvallisuustilanteessa ja Nato-maa Suomen komentajana, Häkkänen kertoi.
Hän lisäsi, että ministeriö tekee esittelyn ja pohjatyön, mutta tasavallan presidentti tekee varsinaisen valinnan.
– Nämä yhteensovitetaan varmasti lähiaikoina. Ei ole mitään tarkkaa kellonaikaa tai päivämäärää päätetty, vaan nyt käydään rauhassa haastatteluita ja presidentti tekee totta kai omaa harkintaansa.
STT:n Puolustusvoimien piirissä käymissä taustakeskusteluissa uudesta komentajasta on noussut useimmin esiin kolme kenraaliluutnanttia: Pääesikunnan päällikkö Vesa Virtanen, Maavoimien komentaja Pasi Välimäki ja Puolustusvoimien strategiapäällikkö Janne Jaakkola. Mainintoja sai myös Suomen sotilasedustajana EU:ssa ja Natossa toimiva kenraaliluutnantti Kim Jäämeri.
Peräsi lisää resursseja
Nato-jäsenyyden myötä Suomelle lankeavat tehtävät puolustusliiton rakenteissa eivät saa heikentää Suomen omaa puolustuskykyä edes tilapäisesti, Häkkänen linjaa.
Tämän vuoksi Nato-velvoitteiden täyttämiseksi tarvitaan lisää resursseja, Häkkänen sanoo.
– Suomen on jäsenenä täytettävä joukko tehtäviä Naton rakenteissa, hän totesi.
Tehtävät jakautuvat kansallisen edustuksen, Naton komentorakenteen, joukkojen johtoportaiden ja Naton virastojen kesken.
– Täytettävien tehtävien määrä perustuu jäsenmaan resursseihin ja asevoimien kokoon.
Uudella jäsenmaalla on kuuden vuoden siirtymäaika tehtävien täyttämiseen.
Ei merkkejä sodan päättymisestä Ukrainassa
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen sanoi maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan, ettei merkkejä Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan päättymisestä ole näkyvissä.
– Ukrainan sota on osoittanut sen, että lännen ja Venäjän turvallisuuskäsitys on sovittamattomassa ristiriidassa. Näyttää siltä, että edessämme on pidempi jännitteinen ajanjakso Venäjän ja lännen välillä, Kivinen sanoi.
Kivisen mukaan turvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä pitää kehittää. Parannettavaa on hänen mukaansa muun muassa kyberturvallisuuden, strategisen viestinnän ja informaatiopuolustuksen alalla.
– Myös Nato-jäsenyys edellyttää lukuisten säädösten muuttamista, Kivinen sanoi.
Maanpuolustuskurssit ovat Puolustusvoimien järjestämiä koulutuksia, joihin osallistuu merkittävissä yhteiskunnallisissa asemissa olevia suomalaisia.