Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo, että Yhdysvaltojen ja Israelin viikonloppuisilla iskuilla Iraniin on vaikutus myös Euroopan turvallisuuteen. Välittömiä vaikutuksia Suomen turvallisuudelle hän ei kuitenkaan näe.
– Voimme olla rauhallisin mielin. Mutta on ihan selvää, että laajemmat vaikutukset Eurooppaan nähdään vasta myöhemmin, Häkkänen sanoi toimittajille maanpuolustuskurssin avajaisten yhteydessä.
Häkkäsen mukaan pitkän aikavälin heijastevaikutuksia on vielä liian aikaista arvioida, kun Yhdysvaltojen lopullinen päämäärä ja Iranin vastareaktio ei ole tiedossa.
Euroopan turvallisuuden suhteen Iran ei ole ollut merkittävä toimija, mutta Häkkäsen mukaan sillä on ollut suora vaikutus terrorismin tukemisessa ja Ukrainan sodassa. Iran on tukenut Venäjää erityisesti Shahed-lennokkien ja muiden droonijärjestelmien kautta.
– On siis, voisi sanoa, positiivinen vaikutus, että Iranin hallinto enemmän tai vähemmän halvaantuu terrorismin tukemisessa, Venäjän hyökkäyssodan tukemisessa, Häkkänen sanoi.
Puolustusministeri näkee myös "ihan hyvänä" asiana, jos Iran ei pysty kehittämään kaukovaikutteisia ohjusjärjestelmiä tai ydinasejärjestelmiä.
– Ne ovat viime kädessä olleet myös Euroopalle vaarallisia vuosikymmenten aikana.
Ulkoministeriö: suomalaisia ei haavoittunut
Iranissa on kuollut lauantaina alkaneen sodan aikana 555 ihmistä Israelin ja Yhdysvaltojen iskuissa, sanoo Iranin Punainen Puolikuu.
Järjestö kertoi Telegramissa, että Yhdysvaltain ja Israelin iskut ovat aiheuttaneet vahinkoja 131 kaupungissa eri puolilla Irania.
Iranin vastaiskut ovat surmanneet useita ihmisiä Israelissa ja Persianlahden maissa.
Ulkoministeriön tietojen mukaan suomalaisia ei ole haavoittunut iskuissa Lähi-idässä. Vaikutusalueella on ministeriön mukaan noin 3 000 suomalaista.
Jääkö Ukraina sivuun?
Häkkänen ei ole huolissaan siitä, että tapahtumat Lähi-idässä johtaisivat siihen, että Yhdysvaltojen katse kääntyisi pois Ukrainan rauhanneuvotteluista. Hän uskoo, että Yhdysvallat toimii edelleen keskeisesti indopasifisella alueella, Lähi-idässä ja Euroopassa.
– Toivomme ja uskomme siihen, että heidän resurssit poliittisella puolella ja materiaalipuolella edelleen säilyvät.
Yhdysvaltojen tekemän iskun on tulkittu osoittavan, että se vähät välittää kansainvälisestä oikeudesta. Tähänkö on mukautuminen?
– Sehän se tilanne tällä hetkellä on. Jos katsotaan eri vuosikymmeniä, tietysti Yhdysvalloilla tällaisten hirmuhallintojen kohtelussa ei ole ollut lakikirja ensimmäisenä pohdinnassa, Häkkänen sanoi.
Hän lisää, että tilanne on ollut sama kaikkien maan hallintojen osalta kylmän sodan ajasta lähtien.
– Diktatuuriin on viime kädessä, jos he eivät neuvottelupöytään lähde, myös käytetty voimaa. Siinä ei ole sinänsä uutta, vaikka meidän näkökulmasta se on aina eräällä lailla paheksuttavaa, jos kansainvälisessä sääntöperustaisessa järjestelmässä ei toimi.
Ministerin mukaan tulee myös muistaa, että Iranin toimintaan ei ole pystytty kunnolla puuttumaan kansainvälisten sääntöjen ja oikeusperustan puitteissa.