Ukraina puolustaa koko läntistä arvoyhteisöä ja elämäntapaa, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa Ukrainan tilanteesta.
Häkkäsen mukaan demokraattisen maailman reagointi Venäjän toimintaan Ukrainassa on ollut liian hidasta ja riittämätöntä, kun vielä kaksi vuotta Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeenkin Ukrainan sotilaallinen tukeminen ontuu ja on osittain sattumanvaraista.
– Ukraina tarvitsee vahvempaa tukea. Kyse onkin poliittisesta tahdosta ja päättäväisyydestä, Häkkänen sanoi ajankohtaiskeskustelun avanneessa puheenvuorossaan.
Häkkänen muistutti, että Venäjä on julistanut olevansa sodassa läntisen maailman kanssa ja on vannonut kostoa Ukrainaa tukeville valtioille.
– Ukraina käy tällä hetkellä sotaa itsenäisyytensä ja olemassaolonsa puolesta. Samalla se kuitenkin puolustaa koko läntistä arvoyhteisöä ja elämäntapaa, Häkkänen sanoi.
Häkkänen painotti, että Suomen hallitus on eduskunnan laajalla tuella sitoutunut jatkamaan Ukrainan tukemista niin kauan kuin se on tarpeen. Hänen mukaansa Suomen on valmistauduttava Ukrainan pitkäaikaiseen tukemiseen.
– Ukrainan asiasta on tullut meidän suomalaisten asia. Suomi ja suomalaiset kokivat aikoinaan sen, mitä Ukraina ja ukrainalaiset joutuvat nyt läpikäymään. Tiedämme mitä on taistella olemassaolon ja valtiollisen itsenäisyyden puolesta, Häkkänen sanoi.
Ukrainan suurlähettiläs seurasi keskustelua
Kuluvan viikon lauantaina tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa.
Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta alkoi minuutin hiljaisella hetkellä Ukrainan sodan uhrien muistoksi. Kansanedustajat olivat poikkeuksellisen istunnon vuoksi pukeutuneet tummiin asuihin. Istuntoa seurasi lehterillä Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrova.
Puhemies Jussi Halla-aho (ps.) arvioi puheenvuorossaan ennen hiljaista hetkeä, että Venäjä on yliarvioinut omat kykynsä Ukrainassa ja aliarvioinut sekä ukrainalaisten kyvyn ja halun puolustaa maataan että länsimaiden kyvyn ja halun reagoida hyökkäykseen.
– Venäjän hyökkäys paljasti sen jättiläismäisen virheen, jonka Eurooppa oli tehnyt ripustautuessaan venäläiseen kaasuun ja öljyyn, luottaessaan keskinäisriippuvuuden siunauksellisuuteen ja laiminlyödessään omaa puolustuskykyään. Virheistä on opittu, mutta niistä on myös maksettu kova hinta. Kovinta hintaa maksavat tietenkin ukrainalaiset. Sadattuhannet ovat menettäneet henkensä tai terveytensä, miljoonat kotinsa, Halla-aho summasi.
– Venäjällä on suuri valmius aiheuttaa mittaamatonta tuhoa ja kärsimystä niin muille kuin omille kansalaisilleen. Meillä ei ole varaa eikä oikeutta väsyä, Halla-aho jatkoi.
Eduskuntaryhmät yhtä mieltä
Häkkäsen avauspuheenvuoron jälkeen kuultujen ryhmäpuheenvuorojen perusteella eduskunta on varsin yksimielinen Ukrainan tukemisen tärkeydestä.
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitänyt Pekka Toveri painotti puheenvuorossaan muun muassa sitä, että lännen on nostettava puolustusteollisuuden kapasiteettiaan ja tätä kapasiteettia on käytettävä Ukrainan tukemiseen.
– Harras toiveeni on, että tämä on eduskunnan viimeinen ajankohtaiskeskustelu Ukrainan sodasta ja että vuoden päästä keskitymme sodan sijaan Ukrainan jälleenrakentamiseen, Toveri sanoi.
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt Miko Bergbom muistutti puheenvuorossaan, että Euroopan unioni ei ole kyennyt toimittamaan Ukrainalle lupaamiaan ja Ukrainan kipeästi kaipaamia tykistöammuksia.
– Euroopan unioni joutui vasta myöntämään, ettei se saa maaliskuun määräaikaan mennessä toimitettua Ukrainalle kuin noin puolet lupaamastaan tykinammusten määrästä. Koko Euroopan on tehtävä enemmän, meidän on pystyttävä parempaan, Bergbom patisteli.
Bergbomin mukaan Venäjän keskuspankilta jäädytetyt 300 miljardin varat on otettava käyttöön Ukrainan tukemiseksi, ennen kuin se on liian myöhäistä.
"Autoritaariset hallitukset lujittaneet yhteistyötään"
Myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kiirehti puheenvuorossaan Euroopan ja Yhdysvaltojen aseapua Ukrainalle, etenkin kun autoritaariset hallitukset ovat lujittaneet yhteistyötään.
– Jos emme tänä päivänä tue Ukrainaa voittoon asti, voi seuraava sota koskettaa jotakin liittolaismaata, jota me suomalaiset olemme sitoutuneet puolustamaan. Tukemalla Ukrainaa varjelemme Euroopan turvallisuutta, varjelemme itseämme, koko kansainvälistä yhteisöä, Tuppurainen painotti.
Tuppuraisen mukaan Venäjältä takavarikoidut varat on suunnattava Ukrainan jälleenrakentamisen rahoittamiseen.
Keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt Katri Kulmuni kantoi huolta siitä, että Venäjän toiminnan muutoksesta Ukrainassa ei näy merkkejä, vaan pikemminkin se vaikuttaa odottavan lännen tuen hiipumista ja yhtenäisyyden rikkoutumista.
– Sitä ei saa Venäjälle suoda, vaan Ukrainan tukemista on jatkettava päättäväisesti, johdonmukaisesti, pitkäjänteisesti. Ukraina taistelee paitsi itsenäisyydestään myös demokratian, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden puolesta, Kulmuni sanoi.
"Venäjä vastuuseen ympäristötuhoista"
Vihreiden Oras Tynkkysen mukaan länsimaiden pitää tukea Ukrainaa enemmän sotilaallisesti ja humanitaarisesti, taloudellisesti ja poliittisesti.
– Meillä lännessä ei ole oikeutta väsymykseen, kun ukrainalaiset taistelevat väsymättä vapauden puolesta, Tynkkynen tiivisti.
Tynkkynen korosti myös sodankäynnin ympäristövaikutuksia.
– Venäjä on saatava vastuuseen aiheuttamistaan ympäristötuhoista. Luonnontuhonta pitää myös erikseen kieltää kansainvälisellä sopimuksella, Tynkkynen esitti.
Veronika Honkasalo sanoi vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa, että Ukraina tarvitsee kaiken mahdollisen tuen kansainväliseltä yhteisöltä ja Suomen on tehtävä töitä sen eteen, että tuki jatkuu vahvana.
– Ukrainan valtavat velat kansainvälisille instituutioille ja valtioille on mitätöitävä. Jos näin ei tehdä, jälleenrakentamisesta tulee entistä vaikeampaa, Honkasalo painotti.
- - - - - -
Uutista on päivitetty klo 18.44. Muutettu Ukrainan suurlähettilään etunimen kirjoitusasu muotoon Olga, oli aiemmin käytetty muotoa Olha.