Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Natossa ja EU:ssa pyritään kokoamaan nyt parhaita käytäntöjä kriittisen infran suojaamiseksi ja sen viestimiseksi, että sen vahingoittaminen on paheksuttavaa. Tästä käydään Häkkäsen mukaan nyt laaja-alaista keskustelua.
Häkkänen toisti, että Suomella on Balticconnector-tutkintaan riittävät keinot, mutta Naton piiristä löytyy tarvittaessa apua. Keskusrikospoliisi tutkii tapatusta törkeänä tuhotyönä.
Natolla on muun muassa kriittiseen infraan liittyvä koordinointikeskus ja merellisestä johtoportaasta löytyy infraan liittyvää osaamista, Häkkänen kertoi. Hän sanoi, että asia kyllä kiinnostaa liittolaisia.
– Kaikki muutkin liittolaiset ovat kiinnostuneita nyt tästä. Tiedetään, että tämä ei tule katoamaan mihinkään, hän sanoi.
Häkkänen sanoi myös keskustelleensa Britannian puolustusministerin Grant Shappsin kanssa. Britannian johtamassa JEF-koalitiossa on Häkkäsen mukaan varauduttu ja tehty skenaarioita vedenalaiseen infrastruktuuriin liittyvissä kysymyksissä.
– Sen asian aktivoiminen ei ole tällä hetkellä mitenkään ehkä ajankohtainen, mutta me haluamme tietää, mitä kaikkia työkaluja meidän laajalla liittokunnalla ja EU:lla on käytössä, Häkkänen sanoi.
Mitä päättäväisyys tarkoittaa?
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg toisti omassa tiedotustilaisuudessaan viestin Naton yhtenäisestä ja päättäväisestä vastauksesta, mikäli teko osoittautuu tahalliseksi hyökkäykseksi Nato-maiden infrastruktuuria vastaan.
Naton työskentelystä erilaisten vastausmahdollisuuksien hahmottelussa on kuitenkin ollut saatavilla tietoa vain siitä, kuinka tilanne yleensä etenee. Käytännössä tiedon saavuttua Natoon kyseistä tapahtumaa aletaan normaalisti sovitella siihen, minkälaisen rajan se ylittää ja tämän pohjalta aletaan luonnostella vastausmahdollisuutta.
Haitari vastausmahdollisuuksissa kattaa kaiken sen, mitä Naton Euroopan-joukkojen komentajalla eli SACEURilla on käytössä.
– SACEUR tietysti joukkojen komentajana pohtii koko ajan tiedustelun ja kaikkien kanssa tilannetta. Se on vähän niin kuin oma itsenäinenkin latunsa, myös Häkkänen kuvasi.
Vaikka Nato on sotilaallinen valmiusorganisaatio, päätökset ovat lopulta poliittisia. Suomi ja Viro ovat ulostuloissaan koko ajan painottaneet sitä, että ennen vastauksesta puhumista täytyy olla tutkimustulokset. Esimerkiksi Viron puolustusministeri Hanno Pevkur sanoi aamulla kokoukseen saapuessaan, että vastausta vedenalaisen infrastruktuurin tuhoihin katsotaan, kun tekijä on tiedossa.
Stoltenberg: Toimia tehty jo
Pääsihteeri Stoltenberg sanoi tiedotustilaisuudessaan olevan selvää, että kaasuputkilla, voimakaapeleilla ja tietoliikennekaapeleilla on kriittinen vaikutus yhteiskunnan toimivuudelle.
Stoltenbergin mukaan paljon on jo tehty muun muassa Nordstream-räjähdysten jälkeen, jolloin Nato lisäsi läsnäoloaan Itä- ja Pohjanmerellä. Erilaista koordinointia on myös lisätty myös valtioiden ja yksityisten yhtiöiden välillä, koska suuri osa kriittisestä infrastruktuurista on yksityisten yritysten hallussa.
Hän myös huomautti, että vedenalainen infrastuktuuri on äärimmäisen haavoittuvaa, kun kyse on tuhansista kilometreistä kaapeleita ja putkia.
Stoltenberg sanoi, että jäsenmaat ilmaisivat vahvan tukensa Suomelle ja Virolle sinä aikana, kun ne selvittävät faktoja asiasta. Esimerkiksi Yhdysvaltojen puolustusministeri Lloyd Austin kertoi hyvin yleisellä tasolla tarjonneensa apua asiassa.
Austin sanoi, että ei spekuloi tekijällä.