Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) näkee, että Suomella ja koko Euroopalla on opittavaa Ukrainalta droonipuolustuksessa. Häkkänen puhui EU-komission puolustus- ja avaruusasioista vastaavan komissaarin Andrius Kubiliusin kanssa puolustusministeriössä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Ukrainalaisille on kertynyt runsaasti kokemusta droonien vastaisessa taistelussa Venäjän yli kolme ja puoli vuotta jatkuneen hyökkäyssodan aikana.
– He (ukrainalaiset) ovat tietysti avainpelaajia tässä. Heillä on paras asiantuntemus Euroopassa, Häkkänen sanoi.
Myös Kubilius katsoo, että Euroopalla on vielä paljon kehitettävää, kun verrataan Ukrainan ja EU:n kykyjä taistella drooneja vastaan.
Kubilius painotti myös droonien torjuntaan liittyviä kustannuskysymyksiä. Droonien torjuntaan käytettävien aseiden hinnan olisi hyvä olla suhteessa droonien hintaan.
– Jos ammut droonin alas hävittäjästä ammuttavalla ohjuksella, saatat käyttää miljoonan euron ohjuksen ampuaksesi alas droonin, joka maksaa 10 000 euroa, Kubilius vertasi.
Droonimuuri pääaiheena
Helsingissä perjantaina vieraillut Kubilius tapasi vierailullaan puolustusministeri Häkkäsen lisäksi pääministeri Petteri Orpon (kok.). Kubiliusin Helsingissä käymien keskustelujen pääaiheena oli komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin vuotuisessa linjapuheessaan julkistama esitys droonimuurin rakentamisesta unionin itärajalle.
Kubiliusilta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, kuinka suurena haasteena Euroopan droonipuolustukselle hän näkee Suomen yli 1 300 kilometrin maarajan Venäjän kanssa.
– Minun kotimaallani Liettualla on tällaista rajaa noin 900 kilometriä, jos lasketaan mukaan raja Valko-Venäjän kanssa. Meillä kaikilla on aika pitkiä etäisyyksiä, joille pitää löytää tehokkaita ratkaisuja. Tämän eteen meidän täytyy tehdä töitä, Kubilius sanoi.
Ennen tiedotustilaisuutta Kubilius ja Häkkänen olivat osallistuneet droonimuuria käsitelleeseen videokonferenssiin useiden niin sanottujen eturintaman maiden edustajien kanssa. Konferenssissa olivat mukana muun muassa puolustusministerit Bulgariasta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Romaniasta ja Virosta.
Kubilius muistutti tiedotustilaisuudessa, että Itämeren lisäksi myös Mustallamerellä täytyy varautua droonien torjuntaan, minkä vuoksi myös Bulgaria ja Romania kuuluvat etulinjan maihin.
Orpo peräänkuulutti solidaarisuutta
Aiemmin päivällä pääministeri Orpo peräänkuulutti solidaarisuutta muilta Euroopan mailta, jotta droonimuuri pystytään rakentamaan EU:n itärajalle.
Orpo painotti tiedotustilaisuudessaan Kubiliusin tapaamisen jälkeen, että Suomi, Baltian maat, Puola ja muut Itämeren maat ovat Venäjän naapurissa ja muodostavat Euroopan itäisen rajan, jolla Eurooppaa puolustetaan.
– Ja kun mekin olemme osoittaneet solidaarisuutta 20 vuoden ajan Euroopan unionissa taloudellisesti eteläisempään Eurooppaan, niin nyt on aika solidaarisuudelle turvallisuudessa. Tämä on yhteinen asia. Suomella, Pohjois-Euroopan mailla ja Itämeren mailla on kaikki oikeus vaatia solidaarisuutta tässä, Orpo sanoi.
– Siksi lähden siitä, että kun eurooppalaisia yhteisiä toimia tehdään, hankintoja tai rahoitusratkaisuja, varat ja suorituskyvyt pitää ohjata tänne, Orpo jatkoi.
Puolustusministeri Häkkänen oli omassa tiedotustilaisuudessaan samoilla linjoilla Orpon kanssa tarvittavasta solidaarisuudesta.
– Nyt on meidän vuoromme. Itäisen ja pohjoisen Euroopan maiden täytyy saada solidaarisuutta osakseen läntisen ja eteläisen Euroopan mailta. Meillä kaikilla on aina omat kriisimme, ja nyt on meidän vuoromme, Häkkänen summasi.
Suomalaisyrityksillä drooniosaamista
Orpo ei lähtenyt yksityiskohtaisemmin avaamaan sitä, millaiseen teknologiaan droonimuurin on määrä perustua. Hänen mukaansa droonimuuri pitää sisällään droonien havainnointi- ja valvontakyvyn ja niiden torjumiskyvyn sekä ilmassa että merellä.
– Meillä pitää olla torjuntakyky näihin erilaisiin drooneihin ja ohjuksiin, olivat ne sitten veden alla tai ilmassa, korkealla tai matalalla, Orpo painotti.
Orpo ei myöskään lähtenyt arvioimaan droonimuurin kustannuksia mutta sanoi, että kyse on miljardeista euroista. Orpo sanoi Suomen hallituksen tekevän kaikkensa, jotta suomalaiset yritykset, joilla on osaamista drooniteknologiassa ja niiden valvonnassa ja torjunnassa, pääsevät mukaan droonimuuriin liittyviin hankkeisiin.
Orpon mukaan droonimuurin pitää perustua parhaaseen käytössä olevaan teknologiaan, mutta hän uskoi, että suomalaisyrityksillä on tässä suhteessa sanansa sanottavana.
– Meillä on sellaista osaamista muun muassa Iceyellä tai vaikkapa Nokialla, jos tässä pari nostaisi esimerkiksi, Orpo sanoi.
– Luotan suomalaisiin yrityksiin tässä, hän jatkoi.
Orpo painotti tiedotustilaisuudessaan, että droonimuurihankkeella on kiire.
– Me tarvitsemme nyt mahdollisimman nopealla aikavälillä unionilta päätöksiä. Ensimmäinen päätöksentekopaikka on tietenkin virallinen huippukokous lokakuussa, Orpo sanoi.
