Puo­lus­tus­mi­nis­te­ri Häk­kä­nen Hor­mu­zin­sal­men ti­lan­tees­ta: "Suomi katsoo ihan rau­has­sa, miten Eu­roo­pan maat toi­mi­vat"

Eduskunta keskusteli tiistaina Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin.

Helsinki
Puolustusministeri Antti Häkkänen kommentoi Hormuzinsalmen tilannetta tiistaina, kun eduskunta käsitteli Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin.
Puolustusministeri Antti Häkkänen kommentoi Hormuzinsalmen tilannetta tiistaina, kun eduskunta käsitteli Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin.
Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo, että Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin taannoinen vaatimus Nato-liittolaisille on aiheuttanut kovaa keskustelua puolustusliiton sisällä. Trump on varoittanut liittolaisia erittäin synkästä tulevaisuudesta, mikäli ne eivät avusta Yhdysvaltoja Hormuzinsalmen liikenteen turvaamisessa.

– Nämä pyynnöt eivät sinänsä liity Naton ydintehtäviin. Enkä näe perustelluksi, että Nato lähtee näissä jotenkin aktivoitumaan, Häkkänen sanoi tiistaina.

Hän lisäsi, että tietyt reitit ovat kuitenkin myös Euroopan taloudelle, esimerkiksi energian ja lannoitteiden saamiselle, kriittisen tärkeitä.

– Sen takia varmasti läntisen Euroopan suuremmat valtiot tällä hetkellä ihan vakavasti pohtivat, miten tätä asiaa voitaisiin järjestää, Häkkänen sanoi.

– Suomi katsoo ihan rauhassa, miten Euroopan maat toimivat. Ja meidän resurssimme ovat esisijaisesti sidottuina tähän Venäjän lähipiirin toimintoihin.

Ydinaseita koskeva muutos esillä

Häkkänen kommentoi asiaa tiistaina, kun eduskunta käsitteli valtioneuvoston selontekoa Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2027.

Ministeriltä kysyttiin keskustelun aikana myös hallituksen kaavailemasta muutoksesta ydinaseita koskevaan lainsäädäntöön. Sen mukaan ydinräjähteiden tuominen Suomeen ja niiden kuljettaminen Suomen kautta olisi mahdollista, jos se liittyisi Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, Naton yhteiseen puolustukseen tai puolustusyhteistyöhön.

Esitys on saanut oppositiosta ankaraa kritiikkiä muun muassa puutteellisesta parlamentaarisesta yhteistyöstä lain valmistelussa.

Häkkänen totesi, että muutoksilla on tarkoitus vahvistaa ennakkopelotetta ja näin estää ennalta Venäjän sotilaallisen voiman käyttö Naton jäsenmaita kohtaan.

– Ne perustuvat Puolustusvoimien ja puolustusministeriön parhaiden asiantuntijoiden syvälliseen asiantuntemukseen ja suunniteluun, ei mihinkään yhtäkkisiin poliittisiin julkilausumiin puoluetoimistolta tai muualta. Se esitys olisi tullut sieltä virkakunnalta minkäväriselle hallitukselle tahansa.

Ilmoita asiavirheestä