Kolumni

Puo­lus­tam­me mie­luum­min kuol­lei­ta kuin eläviä

Lenita Airisto kertoo tuoreessa kirjassaan Pertti ”Spede” Pasasen yrittäneen raiskata hänet 90-luvun alussa. Airisto on puhunut samasta asiasta jo vuonna 2018, muttei tällöin maininnut ahdistelijan nimeä.

Airiston jälkeen myös Katariina Souri ja Marita Hakala ovat kertoneet omista negatiivisista kokemuksistaan, jotka liittyvät Speden käytökseen.

Airiston ulostulo aiheutti valtavan myrskyn. Kummasteltiin, miksi hän tulee ulos asiansa kanssa vasta nyt. Emmekö siis enää muista, miten tämän tyylisiin ulostuloihin suhtauduttiin 2000-luvun alussa, puhumattakaan 90-luvusta. Kuka muistaa kuinka Linda Lampeniusta ei uskonut edes oikeuslaitos, kun hän kertoi Peter Nygårdin ahdistelleen häntä? Noh, tiedämme mikä oli totuus sen tarinan takana.

En näe mitään syytä miksi Lenita Airiston kaltainen menestynyt nainen ottaisi tällaisen iskun vastaan vain kirjan myynnin vuoksi. Jos tarina olisi tuulesta temmattu, kai hän olisi valinnut jonkun toisen henkilön syytöstensä kohteeksi, kuin kaikkien rakastaman Speden.

Kuitenkin ihmettelen, kuinka meille on niin paljon tärkeämpää suojella ihmistä, joka on jo kuollut, kuin ihmistä, joka edelleen elää täällä meidän keskuudessamme.

Nainen, joka kertoo ahdistelusta, saa edelleen valtavaa syyttelyä ja häpäisemistä osakseen. Tämä ulostulo tuskin merkittävästi lisää kirjamyyntiä, mutta vihaa Airisto kyllä saa osakseen senkin edestä. Mitä enemmän uhreja epäillään ja tuomitaan, sitä paremmin varmistamme sen, että myös muut uhrit joko pysyvät hiljaa tai avaavat suunsa vasta vuosikymmenten jälkeen.

Ongelmallista jutussa on se, että Spede on edesmennyt henkilö, joka ei ole itse vastaamassa syytöksiin. Kuitenkin ihmettelen, kuinka meille on niin paljon tärkeämpää suojella ihmistä, joka on jo kuollut, kuin ihmistä, joka edelleen elää täällä meidän keskuudessamme. Voin luvata, ettei Spedeä kiinnosta oliko syyte oikea vai väärä. Hän on kuollut.

Speden ympärillä voi puhua sankarimyytistä. Hänen perintönsä on lyöty lukkoon ja ihmisten on vaikeaa hyväksyä, että sitä horjutetaan. Vaikka eihän Speden elokuvat siitä tahriinnu, ainoastaan hänen yksityinen henkilöhahmonsa.

Itse suurena Uuno-elokuvien fanina jatkan elokuvien katsomista. Ainoastaan jatkossa kelaan entistä kovemmalla vauhdilla ohi Speden ohjaaman ja käsikirjoittaman Uuno Turhapuron poika -elokuvassa nähtävän kohtauksen, jossa vihjaillaan Uunon raiskanneen vaimonsa.

Hauskaa huumoriahan se ei ole koskaan ollutkaan.

Liisa Seppälä

Pöyrööt-sarjakuvan piirtäjä, yrittäjä