Puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttöä kouluissa aiotaan rajoittaa. Opetusministeri Anders Adlercreutzin (r.) mukaan muun muassa puhelimet kielletään oppitunneilla, ellei opettaja tai rehtori anna lupaa niiden käyttöön opetustarkoituksiin. Lakiuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan elokuun alussa.
Adlercreutz kertoi maanantaina tiedotustilaisuudessa, että poikkeuksia kieltoon olisivat muun muassa lääketieteelliset ja oppilaskohtaiset tarpeet. Lausuntokierroksella useat vammaisjärjestöt nostivat esille vammaisten oppilaiden tarpeet. Kehitysvammaisten Tukiliiton mukaan kehitysvammainen tai esimerkiksi autistinen oppilas voi tarvita laitetta esimerkiksi kommunikaation välineenä tai oppimisen tukena.
Laitteiden käyttöä rajoittamalla halutaan Adlercreutzin mukaan paitsi turvata oppimisrauha, myös torjua kehitystä, jossa osa kouluista pärjää muita heikommin.
– Oppimisrauha kouluissa ei ole kovinkaan hyvällä tasolla, Adlercreutz sanoi.
Rehtorille tai opettajalle tulisi oikeus ottaa puhelin tai mobiililaite haltuunsa työpäivän aikana, jos oppilas häiritsee sillä opetusta. Opetusministerin mukaan koulun järjestyssäännöt määrittelisivät, kuinka puhelinten kanssa toimitaan välitunneilla ja ruokatauoilla sekä kuinka puhelimia säilytetään koulupäivän aikana.
– Puhelimet on mahdollisuus kieltää koko koulupäiväksi. Itse toivon tietenkin, että koulut tarttuisivat tähän mahdollisuuteen.
Adlercreutz sanoi, että puhelimen käyttö on myös tasa-arvokysymys. Oman kännykän ei pidä hänen mukaansa vaikuttaa siihen, kuinka hyvin opetukseen pystyy osallistumaan.
Hallitus hyväksyi perusopetuslakia koskevan lakimuutosesityksen maanantaina. Lakiesitys etenee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn.
Poliittinen yksimielisyys löytyi nopeasti
Adlercreutz sanoo, ettei laki kuitenkaan tarkoita sitä, että digitaalisten taitojen tarvetta vähäteltäisiin. Hän sanoi tiedotustilaisuudessa, että esimerkiksi medialukutaidon opettelu on tärkeää.
Opetusministeri on tyytyväinen kännykkäkiellon herättämään poliittiseen yhteisymmärrykseen.
– Poliittinen yksimielisyys hallituksen sisällä on löytynyt hyvinkin nopeasti, ja ilokseni myöskin oppositio tuntui tätä kannattavan.
Lisäksi hallitus esittää perusopetuslakiin säännöstä, jonka mukaan aluehallintovirastot voivat jatkossa oma-aloitteisesti ottaa tutkittavakseen, onko opetus järjestetty lain mukaisesti.
Hallitus haluaa lisäksi muuttaa perusopetuslakia niin, että esi- ja perusopetuksen tavoitteisiin kirjattaisiin liikunnallinen elämäntapa. Pyrkimyksenä on lisätä lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta koulupäivän aikana.
Koulut lainsäädännön edellä
Opetusalan ammattijärjestö OAJ arvioi STT:lle lokakuussa, että muutos selkeyttäisi tilannetta kouluissa. OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo ei kuitenkaan ollut tuolloin tyytyväinen siihen, että muiden kuin oppituntien aikaisesta kännykkäkiellosta määrättäisiin järjestyssäännöillä.
Salon mukaan tällaiset tilanteet ovat jo nykyisessä lainsäädännössä johtaneet tulkintavaikeuksiin siitä, voidaanko järjestyssäännöillä antaa lakia tiukempia määräyksiä.
– Jos tarkoitus on, että järjestyssäännöillä voidaan esimerkiksi välituntienkin aikana kieltää mobiililaitteiden käyttö, niin se pitäisi olla selkeästi tässä laissa, hän sanoi.
Opetusministeri Adlercreutzin mukaan tilanne eri kouluissa on erilainen. Hän sanoi maanantaina, että keskusteluissa opettajien kanssa kävi ilmi, että jotkut pitävät tilannetta hyvin ongelmallisena, kun taas osa opettajista on löytänyt keinoja rajoittaa puhelinten käyttöä nykyisenkin lainsäädännön puitteissa.
Muun muassa kaupungeilla on jo olemassa omia puhelinten käyttöön liittyviä käytäntöjä. Helsingin kaupungin perusopetuksen johtaja Outi Salo kertoi STT:lle elokuussa, että suuressa osassa Helsingin kouluista kännykkäkielto oli päivitetty järjestyssääntöihin jo keväällä.
Myös Tampereella on Tampereen kaupungin perusopetuksen johtajan Kristiina Järvelän mukaan siirrytty kännykkäkieltoon valtaosassa kouluista.