Jopa etäyhteyden avulla aisti, että puheenjohtajuudesta vetäytymisestä kertominen oli Jussi Halla-aholle tunteikas hetki. Neljä vuotta puoluetta vetänyt Halla-aho kertoi maanantaina, ettei hae jatkokautta puoluekokouksessa Seinäjoella elokuussa. Kovilla tunnusti olevansa myös puoluetoimiston Matti Putkonen. Eikä ihme, sillä perussuomalaiset on puolueena henkilöitynyt puheenjohtajaansa erityisen vahvasti.
Hetken mielijohteesta Halla-aho ei päätöstään tehnyt. Hän sanoi kertoneensa ratkaisustaan ”lähimmälle lähipiirilleen” jo viime kesänä. Puolueen johto sai tietää asiasta kuluvan vuoden tammikuussa ja eduskuntaryhmä kuntavaalien jälkeen.
Lännen Median kysymykseen siitä, yritettiinkö häntä saada pyörtämään päätöksensä, Halla-aho kertoi tehneensä kysyjille selväksi, ettei asiassa ollut keskusteltavaa.
Halla-ahon viimeisiksi vaaleiksi perussuomalaisten johdossa ovat jäämässä kesän kuntavaalit, joiden voittajiin puolue lukeutui. Vaikka todellinen jytky jäi tulematta, puolueen kannatus kasvoi edellisiin kuntavaaleihin verrattuna 5,6 prosenttiyksikköä. 14,5 prosentin kannatus riitti neljänneksi suurimman kuntapuolueen paikkaan.
Kevään 2019 eduskuntavaaleissa irtosi suurimman oppositiopuolueen paikka ennen kokoomusta. Näillä luvuilla Halla-aho olisi saanut jatkoa, jos olisi halunnut.
Uuden puheenjohtajan on kyettävä johtamaan perussuomalaiset seuraaviin eduskuntavaaleihin samaan aikaan sekä ärhäkkänä oppositiopuolueena eduskunnassa että yhteistyöpuolueena kuntapolitiikassa.
Perussuomalaisten ikuisuushaasteeseen törmää myös Halla-ahon seuraaja: miten saada kannattajat äänestyspäivänä liikkeelle niin, että kulloinenkin gallupkannatus siirtyy täysimääräisesti vaalitulokseen.
Jussi Orell