Tasa-arvo, etuisuuksien kehittäminen, oikea ruokavalio ja fyysinen terveys ovat tärkeitä asioita. Paljon niistä puhutaan ja päivittäin juttuja tehdään.
Julkkisten parisuhdekoulutusta televisiossa vetänyt psykologi Tony Dunderfelt sanoo, että nyt pitäisi ruveta puhumaan ihmisen mielestä.
Sen sijaan että keskitytään sairauksien hoitoon, tulisi opetella onnellisuutta ja iloa. Niitä pystyy Dunderfeltin mukaan treenaamaan siinä missä lihaskuntoakin.
Pessimistit sanovat Suomessa olevan viisi miljoonaa tapaa olla masentunut. Valitettava fakta on, että nelisen tuhatta suomalaista jää vuosittain sairaseläkkeelle masennuksen takia. Monen mieli voi pahoin.
Psykojumpalla saa mielen pysymään työelämässä joustavana ja innovatiivisena.
Yksi tärkeimmistä on suostua kuuntelemaan typeriä puhuvaa 30 sekuntia, ja antaa palautetta vasta sen jälkeen.
Tärkeää on myös hyväksyä kaikenlaiset tunteet. Mutta römpiöitä on kartettava.
Römpiössä kelaa yhtä ja samaa tunnetta, etsii sille selityksiä ja vahvistaa sitä uskomuksilla.
Meillä mörköperien kasvateilla on kuulemma myös iloinen, valoisa ja luova alitajunta. Sitä pitäisi työllistää nykyistä enemmän.
Eli meidän pitäisi muuttua aavistuksen verran ruotsalaisiksi. He osaavat hassutella, keskustella ja ottaa kevyesti kaiken muun paitsi häviämisen joukkuelajeissa Suomelle.
Ruotsin peruskoulussa on opiskeltu jo muutamia vuosikymmeniä mielen hallintaa eli tunnetaitoja.
Se tarkoittaa samaa kuin urheilijoiden mentaalivalmennus. Iloa ja hyvää mieltä kannatellaan, vastoinkäymisistä otetaan opiksi ja sitten ne unohdetaan.
Suomen kouluissa tunnetaidot eivät ole varsinaisena oppiaineena. Peruskoulussa paljon on kiinni koulun ja opettajien omasta valinnasta, kuinka perusteellisesti tunteita opiskellaan ja otetaan huomioon.
Tunnetaitojen kehittämistä ei toisaalta voi myöskään erillistää yhdeksi tai kahdeksi viikkotunniksi. Niiden on edettävä läpäisyperiaatteella kaikessa, niin koulussa kuin työelämässä.
Eräs luokanopettaja käyttää tunteiden opettamisessa, tunnistamisessa ja hallitsemisessa apunaan kuvakortteja.
Viikonlopun jälkeen ekaluokkalainen saa valita tunnettaan kuvaavan kortin ja kertoa, miksi sen valitsi.
Opetus on, että mikään tunne ei ole toista huonompi tai kielletty. Negatiivisiin tunteisiin etsitään yhdessä ratkaisua. Lapsi tutustuu kuin vahingossa myös itseensä.
Samaa tunnekoulua, mutta ilman kuvakortteja, käydään tänä päivänä läpi monilla aikuisten työpaikoilla konsulttien kanssa.
Taito tunnistaa ja hallita omia tunteita ei ole lainkaan pikkujuttu tai naisten hömpötystä.
Entistä enemmän olisi syytä antaa arvoa myös ammattilaisten havainnoille lasten ja nuorten tunne-elämästä.
Lähihistoriassa on monia vakavia esimerkkejä siitä, mitä vahinkoa häiriintynyt ja kylmä mieli voi saada aikaan.
Psykiatrit ovat määritelleet norjalaisen massamurhaajan Anders Breivikin psykopaatiksi. Lastenpsykiatrit esittivät jo nelivuotiaalle Andersille kiireellistä huostaanottoa (HS 28.4.). Se ei toteutunut.
Anders ei ilmaissut tunteita, oli iloton, eikä hakenut kontaktia toisiin lapsiin. Tunnekylmästä lapsesta tuli tappaja. Enää voidaan vain jossitella, olisiko Breivikin huostaanotto pelastanut 77 norjalaisen nuoren hengen.
MAIJU LEMETTINEN