Rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta sanoo, että sotarikoksen käsittely oikeudessa on Suomessa erittäin harvinaista.
Pirkanmaan käräjäoikeus vangitsi maanantaina 29-vuotiaan miehen todennäköisin syin epäiltynä sotarikoksesta. Epäilty rikos tapahtui Irakissa kesällä 2014.
Tapani muistaa, että Suomessa olisi käsitelty sotarikoksena aiemmin vain Ruandan joukkomurhaan syyllistyneen henkilön tapausta.
Poliisi alkoi tutkia loppuvuonna 2006 Porvoossa asunutta henkilöä, joka tuomittiin vuosia myöhemmin Ruandan joukkomurhasta elinkautiseen vankeuteen.
STT:lle kommentoinut Yliopistotutkija Martti Lehti Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista kertoi, että ennen vuoden 2006 sotarikostutkintaa Suomessa ei ole ollut yhtään tapausta ainakaan kymmeneen vuoteen.
Tapanin mukaan Suomessa sotarikoslain (rikoslain 11. luvun 5. pykälä) soveltaminen on jäänyt käytännössä siihen, että sitä on päivitetty kansainvälisten vaatimusten mukaan, viimeksi vuonna 2008.
– Suomessa, osana kansainvälistä yhteisöä, on kannettu vastuu siitä, että meillä ovat lain säännökset ajan tasalla. Mutta samalla on ajateltu, etteivät tällaiset kosketa meitä. Mutta ei se näytä sitten olevankaan niin.
Tapauksen tutkinta on siirtynyt Keskusrikospoliisille, joka ei tällä hetkellä kerro tarkemmin, kuinka vakavasta sotarikoksesta on kyse.
Tapani sanoo, että sotarikokset kuuluvat yleisesti rikoslain vakavimpaan luokkaan. Hän kuitenkin muistuttaa, että sotarikoslain sisälle on kirjoitettu hyvin eriasteisia rikoksia.
– Rangaistusasteikko on yhdestä vuodesta elinkautiseen. Sotarikoksen rikosnimikkeessä on 14-kohtainen tekotapaluettelo toisen surmaamisesta myrkkyjen käyttöön ja kulttuurihistoriallisten kohteiden tuhoamiseen.
– Siellä on mukana esimerkiksi sodan pelisääntöjen rikkominen, eli valkoisen lipun väärinkäyttö, joka on petollista menettelyä. Toisessa päässä on sitten surmaaminen tai esimerkiksi kiduttaminen.
KRP tutkii sotarikostapausta yhdessä ulkomaalaisten viranomaisten kanssa.
Rikoslaki Finlexin sivuilla.