Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pohti valtiopäivien avauspuheessaan muuttoliikettä. Hänen mukaansa maahanmuutossa Eurooppaan on kyse hätää pakenevista, mutta myös paljolti kansainvaelluksesta.
– Maahanmuuttovirta Eurooppaan, myös Suomen osalta, on paljolti kansainvaellusta, siis muuta kuin välitöntä hätää pakenevaa, Niinistö kertoi.
Myöhemmin Niinistö vielä pohti kansainvälisiä velvoitteita.
– Jossain vaiheessa jonkun on tunnustettava, että emme kykene, juuri tässä ja nyt, täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita.
Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi olettaa, että Niinistö tarkoitti Euroopan unionin Schengen- ja Dublin-järjestelmiä.
– Oletan, että hän tarkoittaa sitä, että ainakin tämä Schengen-järjestelmä on käytännössä hajoamassa. Tästä pitäisi neuvotella. Näin oletan, että hän tarkoitti.
– Oletan, että hän ei tarkoita vuoden 1951 YK:n pakolaisten oikeusasemaa koskevaa sopimusta. Mitä tähän sopimukseen tulee, niin sitä ei voi rikkoa tai sen yli ajaa. Se on sitovaa eikä siinä ole neuvottelujärjestelmää. En ole kuullut, että kukaan olisi ehdottanut tämän sopimuksen muuttamista, Koskenniemi kertoo.
Vuonna 1951 tehty sopimus tarkoittaa, että apua pyytävän hakemus on otettava vastaan.
Niinistö kertoi puheessaan, että on väläytelty myös kansainvälisten pakolaissopimusten muuttamista.
– Se tie on hidas ja tuskin tuottaa ratkaisua akuuttiin tilanteeseen, Niinistö kertoi puheessaan.
Niinistö myös esitti ratkaisukeinoina EU:n yhteistä rajanvalvontaa ja nopeita käännytyksiä.
– Niissä ei ole oikeudellisesti mitään kommentoitavaa. Niihin tietysti sisältyy se vaara, että henkilö ei saa turvapaikkahakemustaan vuoden 1951 sopimuksen mukaisesti käsitellyksi. Se sopimus ei kata määräaikoja. Jos hakemus käsitellään päivässä, niin se jo riittää, Koskenniemi kertoo.
– Jos henkilöllä on perusteltua syytä olettaa tulevansa sorron kohteeksi, niin se pitää aina tarkistaa. Menettelyjä voidaan aina nopeuttaa ja ehkä pitäisikin nopeuttaa.
AKI LAUROKARI / LÄNNEN MEDIA