Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio pitää hyvänä, että Poliisihallitus on päättänyt nostaa kanteen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen Suomen osaston lakkauttamiseksi.
Nuotio katsoo, että Poliisihallituksen päätös on merkittävä erityisesti Suomea sitovien kansainvälisoikeudellisten velvoitteiden takia. Velvoite tulee YK:n rotusyrjinnän vastaisesta yleissopimuksesta.
YK:n keskeinen ihmisoikeussopimus on ollut Suomessa laintasoisena voimassa vuodesta 1970 saakka.
– Ideana on, että rasististen päämäärien ympärille järjestäytyminen yhdistystoiminnassa ei nauti normaalia yhdistystoiminnan suojaa, joka sinänsä on perustuslain tasoinen, Nuotio tulkitsee.
Hänen mukaansa Poliisihallituksen kanteella on selkeät perusteet myös Suomen lainsäädännössä.
Pitäisikö liivijengitkin kieltää?
Eräs kysymys natsijärjestön lakkauttamiskeskustelussa on ollut se, pitäisikö myös muut radikaalit järjestöt ja esimerkiksi liivijengit lakkauttaa vastaavalla tavalla.
Nuotion mielestä asioiden välillä pitää nähdä ero. Rotuviha, rasismi ja muukalaisvastaisuus ovat kansainvälisessä oikeudessa ja eurooppaoikeudessa tarkkaan säänneltyjä alueita.
Nuotio sanoo, että liivijengien ja vastaavien kohdalla kyse sen sijaan on järjestäytyneestä rikollisuudesta. Sinänsä moottoripyöräharrastuksen ympärille ei ole laitonta muodostaa klubeja. Laittomia niistä tulee Nuotion mukaan siinä vaiheessa, kun jengit harjoittavat laittomuuksia.
Rotusyrjintäkysymyksissä tullaan Nuotion mielestä lähemmäs poliittista kenttää, jonka luonne on erilainen.
– Siinä on ideologia siitä, miten tätä maata pitäisi hallita. Se on ihan eri maailmassa kuin huumekauppa tai vastaava, hän sanoo.
Onko mahdollista, että liikkeen jäsenet alkavat pitää itseään jonkinasteisina marttyyreina?
Nuotio ei pidä realistisena, että liikkeen jäsenet alkaisivat välttämättä kyseenalaistaa vahvaa ideologiaansa liikkeen lakkauttamisen myötä.
Lakkauttamista punnittaessa niin sanottua marttyyreiden pelkoa ei voi Nuotion mukaan pitää ratkaisevana seikkana.
– Suomessa ei vain voi toimia sellaisten tunnusten alla, jotka ovat avoimesti kansallissosialistisia ja rasistisia.
– Tärkeää on se, että yhteiskunta vetää rajoja sille, minkälaista järjestötoimintaa voidaan Suomessa harjoittaa, Nuotio sanoo.
Hän pitää hyvänä, että näihin asioihin otetaan lainsäädännön pohjalta kantaa tuomioistuimessa.
LAURA MYLLYMÄKI/LÄNNEN MEDIA