Kristillisdemokraattien presidenttiehdokas Sari Essayah sanoo STT:n ehdokashaastattelussa, että Venäjän hybridivaikuttaminen itärajalla on ollut odotettavaa.
– Varmasti jatkoa seuraa, että kyllä tämä itärajan tilanne on muuttunut pysyvästi.
Essayah sanoo, että Venäjän hybridioperaatio tuli jopa vähän myöhemmin kuin mitä oli odotettavissa. Hän sanoo, että Suomen Nato-päätöksen jälkeen odotettiin, että jotain tulisi.
Essayah uskoo, että Venäjältä on tulossa lisää erilaisia vaikuttamisyrityksiä.
– Näillä kaikilla on tarkoitus luoda painetta Suomen sisälle. On selvää, että kaasuputken rikkoutumisella tai tietoliikennekaapelin katkeamisella ei suomalaista yhteiskuntaa lamaannuteta, eikä se ole niiden tarkoitus, vaan tarkoitus on saada aikaan hämmennystä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Lisäksi sillä pyritään Essayahin mukaan mahdollisesti viranomaisten luottamuksen horjuttamiseen ja siihen, että poliitikot syyttelevät toisiaan.
– Polarisaatiota yhteiskunnassa tällä haetaan.
"Terroristijärjestölle ei pidä antaa siimaa"
Essayah peräänkuuluttaa STT:n ehdokashaastattelussa Hamasin toiminnan selkeää tuomitsemista.
– Tällaisessa tilanteessa on hirveän vaarallista, vaarallisinta, mitä länsi voi tehdä, että lähdettäisiin jollakin tavalla oikeuttamaan Hamasin toimintaa. Pitää selkeästi sanoa, että Hamas on terroristijärjestö.
Essayahin mukaan jotkut mediatkin käyttävät ihan tietoisesti sanaa äärijärjestö.
– Hamas on terroristijärjestö, se on sitä EU:n ja USA:n luokitusten mukaisesti.
Essayah sanoo, että jos terroriristijärjestöä lähtee myötäilemään, se vie alueen maltillisemmilta voimilta maton jalkojen alta. Essayah sanoo, että esimerkiksi europarlamentissa oli hänen kanssaan samaan aikaan suomalaismeppejä, joilla oli ymmärrystä sille, että Hamas poistetaan terroristijärjestölistalta.
Essayah ei suostu kertomaan meppien nimiä. Essayah oli parlamentin jäsen vuosina 2009–2014.
– Niinä vuosina oli ikään sellaista neutralisointiajatusta. Täytyy sanoa, että pidän todella vaarallisina tämän tyyppisiä kehityskulkuja, että annamme terroristijärjestöille yhtään siimaa.
"En heittäisi pyyhettä kehään"
STT:n presidenttihaastattelussa Essayahin kanssa keskusteltiin myös Euroopan tulevaisuudesta. Hänen mukaansa on pidettävä mielessä, että Yhdysvaltain intressit eivät jatkossa ole enää välttämättä niin paljon Euroopassa kuin aiemmin.
– Siellä on ihan selkeää suuntautumista Aasiaan, latinalaisen Amerikan suuntaan, Oseanian suuntaan. Ihan selkeästi USA:n painopiste on siirtymässä sinne päin.
Hänen mukaansa Euroopassa olisi nähtävä, että transatlanttinen suhde ei välttämättä USA:lle ole enää jatkossa niin tärkeä.
Vaikka maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut epävarmemmaksi, Euroopassa on mahdollista toimia Essayahin mukaan yhtenäisesti, jos näin vain halutaan.
– En Euroopan kohdalla heittäisi pyyhettä kehään, Essayah sanoo.
Hänen mukaansa Eurooppa on ainutlaatuinen globaalistikin, kun miettii Euroopan kulttuurihistoriallista perimää. Hän sanoo, että Euroopassa näkyy kristillisen kulttuurin ja historian vaikutukset hyvin voimakkaana.
Lisäksi hän näkee ainutlaatuisena myös tieteen ja taiteen, joihin on panostettava.
Hän uskoo myös, että kun ihmisoikeuksien, demokratiakehityksen ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta pidetään huolta, ne antavat eurooppalaisille valtioille moraalin.
– Jos ajattelemme esimerkiksi YK:n äänestyksiä, siellä ei pelkästään katsota, kuinka monta maata äänestää Venäjän puolesta tai Venäjää vastaan, vaan ennen kaikkea, millä tavalla eurooppalaiset osoittavat suuntaa ja solidaarisuutta esimerkiksi Ukraina-kysymyksissä. Kyllähän sillä on merkitystä.
Venäjän suhteen oli toiveajattelua
Kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa 2022, monet poliitikot ovat myöntäneet olleensa Venäjän suhteen liian sinisilmäisiä. Essayah sanoo, että heräämisen olisi pitänyt tapahtua viimeistään vuonna 2014 Krimin hyökkäyksen yhteydessä. Hän ei kuitenkaan kutsuisi suhtautumista Venäjään välttämättä sinisilmäiseksi.
– Enemmän se on ollut toiveajattelua siitä, että kyllä se Venäjä siitä demokratisoituu ja muuttuu parempaan suuntaan.
Hän miettii tilannetta esimerkiksi 1990-luvun alusta lähtien.
– Venäjän Nato-kumppanuus oli avaus yrittää sitoa Venäjä yhteisiin turvallisuusrakenteisiin.
Hän sanoo, että kyseessä oli hyväntahtoista optimismia siihen, että Venäjä kyllä kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien kautta muuttuu.
– Meillä oli tapahtunut Itä-Euroopan murros ja EU:n itälaajentumien ja ajattelen, että olihan se todella tärkeää, että missä me olisimme nyt Eurooppana, jos tätä ei olisi tapahtunut.
Hänen mukaansa se ehkä loi yleistä toiveajattelua, että Venäjä olisi samassa jonossa kuin muutkin. Hän sanoo, että niin kuin presidentti Sauli Niinistö on todennut, naamiot ovat tippuneet