Kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd.) näkemykset eivät missään muodossa vastaa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa, sanoi presidentti Alexander Stubb Ylen Ykkösaamussa lauantaina.
Kiljunen erosi perjantaina eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä. Kiljusen kommenteista nousi kohu, kun verkossa levisi video, jolla hän vaati itärajan avaamista ja syytti suomalaisia iltapäivälehtiä Venäjän hybridivaikuttamisen edistämisestä.
Video oli kuvattu suomenvenäläisen Aleksanterinliiton tilaisuudessa. Videolla Kiljunen sanoi myös, että itärajan pitäminen suljettuna on ihmisoikeusloukkaus suomenvenäläisiä kohtaan.
Stubbilta kysyttiin, pitääkö hän oikeana sitä, että Kiljunen erosi.
– Se on hänen oma päätöksensä, Stubb vastasi.
Stubbin mukaan nykymaailmassa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta voi käydä avointa keskustelua, mutta eduskunnassa on henkilöitä, joilla on muita raskaampi vastuu, koska heidän ääntään kuullaan myös Suomen ulkopuolella. Siksi on hänen mukaansa hyvä, että keskustelua käydään yleensä selonteoissa määriteltyjen linjausten kautta.
– Tietyissä kysymyksissä ulko- ja turvallisuuspolitiikka on herkkä alue, koska kysymys on Suomen itsenäisyydestä, turvallisuudesta ja itsemääräämisoikeudesta, Stubb sanoi.
Suomen turvallisuus edellä
Stubb sanoi tarkastelevansa kysymystä jalkaväkimiinoista siitä näkökulmasta, mikä on Suomen turvallisuuden kannalta paras ratkaisu ja mikä on Suomen suorituskyky tällä hetkellä.
Stubbin mukaan Suomen suurin uhka on Venäjä ja siihen uhkaan on vastattava tavalla tai toisella.
– Maailma on hyvinkin erilainen kuin se aikakausi, jolloin Ottawan sopimukseen mentiin mukaan.
Stubbin mukaan selvitys jalkaväkimiinoista on kuitenkin tehtävä rauhallisesti ja maltillisesti. Hän sanoi, että Ottawan sopimukseen liittymisen jälkeen teknologia on kehittynyt hyvin paljon eteenpäin, ja myös siksi asiasta on hyvä käydä keskustelua.
– Me menemme näissä asioissa Suomen turvallisuus edellä.
Stubb ei vastannut suoraan kysymykseen, pitäisikö Suomen irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Venäjän kiusanteko uusi normaali
Itämerellä noin kaksi viikkoa sitten rikkoutuneen Suomen ja Saksan välisen C-Lion1-tietoliikennekaapelin korjaaminen osoitti Stubbin mukaan sen, kuinka nopeasti tällaiset vauriot kyetään korjaamaan.
Samoihin aikoihin katkesi Liettuan ja Ruotsin välinen kaapeli. Kaapelien vaurioittamisesta on epäilty Itämerellä liikkunutta kiinalaista rahtilaivaa. Yhdysvaltalaislehti Wall Street Journalin mukaan kiinalaisalus Yi Peng 3:n epäillään raahanneen ankkuriaan tahallaan yli 160 kilometriä.
Viime vuonna Balticconnector-kaasuputken hajottamisesta epäiltiin puolestaan kiinalaisalus Newnew Polar Bearia. Keskusrikospoliisi selvittää kumpaakin tapausta.
– Tutkitaan, ei hutkita. Ensimmäisessä tapauksessa yhteistyö kiinalaisten kanssa on ollut toimivaa, yhteistyö toisessa tapauksessa on ollut vielä toimivampaa, Stubb sanoi.
Stubb kertoi puhuneensa lokakuisella Kiinan-vierailullaan aiemmasta kaapelirikosta Kiinan presidentin Xi Jinpingin kanssa. Keskustelut koskivat sitä, missä vaiheessa tutkimukset ovat ja milloin vastauksia saadaan.
Venäjän on epäilty vaikuttaneen tietoliikennekaapelien rikkoutumiseen. Stubbin mukaan Venäjä käy tällä hetkellä sekä sotaa Ukrainassa että hybridisotaa.
– Siihen voivat liittyä informaatiosodat, kyberhyökkäykset ja sabotaasitoimet. Meidän tietojemme mukaan näitä tulee näkymään enenevässä määrin. Tämä on se uusi normaali valitettavasti.