Presidentti Alexander Stubb on vahvistanut tänään käännytyslaiksi kutsutun poikkeuslain. Laki astuu voimaan ensi maanantaina ja on voimassa vuoden.
Stubb kirjoittaa asiaa koskevassa lausunnossaan, että hän ymmärtää lakiin liittyvät oikeudelliset ja inhimilliset jännitteet.
– Keskustelu osoittaa suomalaisten vahvan sitoutumisen kansalliseen turvallisuuteen ja oikeusvaltioon. Eri näkemyksistä huolimatta kaikkien tavoitteena on Suomen paras. Vaalikaamme aina keskusteluilmapiiriä, jossa kuuntelemme ja kunnioitamme toistemme näkemyksiä.
Sallii maahanpääsyn estämisen
Käännytyslaki sallii maahanpääsyn estämisen ilman oikeutta turvapaikanhakuun esimerkiksi tilanteessa, jossa Venäjä käyttää mahdollisia turvapaikanhakijoita Suomen painostamiseen. Rajan ylittäneet käännytetään tällöin pois Suomesta.
Turvapaikkahakemukset tulee kuitenkin ottaa vastaan, jos se on rajavartijan arvion mukaan välttämätöntä esimerkiksi lapsen, vammaisen tai muun erityisen haavoittuvassa asemassa olevan oikeuksien turvaamiseksi.
Poikkeuslakia voidaan soveltaa kuukausi kerrallaan ja vain rajatulla osalla Suomen rajaa ja sen läheisyyttä. Lain käyttöönotto on korkean kynnyksen takana.
Eduskunta hyväksyi lain perjantaina kevätkauden viimeisessä istunnossaan. Äänestystulos oli hyvin täpärä. Lakiehdotuksen kiireelliseksi julistaminen hyväksyttiin täysistunnossa äänin 167–31, eli se sai tuekseen tarvittavan viiden kuudesosan enemmistön. Sen jälkeen eduskunta hyväksyi käännytyslain samoin lukemin.
Kaikki poikkeuslakia soveltavat koulutetaan
Laki on saanut osakseen paljon arvostelua. Lain säätämisen on arvioitu esimerkiksi olevan räikeästi ristiriidassa sekä perustuslain, kansainvälisten ihmisoikeussopimusten että EU-oikeuden kanssa.
Huolta on herättänyt myös yksittäisten rajavartijoiden oikeudellinen asema.
Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkö Sanna Palo sanoo STT:lle, että rajavartijoiden oikeudellista asemaa ovat vahvistaneet lakiin viime metreillä pykälätasolla tehdyt täsmennykset. Hänen mukaansa keskeistä on myös se, että rajavartiolaitos tulee tarkasti ohjeistamaan ja kouluttamaan henkilöstöään.
Kaikki poikkeuslakia mahdollisesti soveltavat koulutetaan ja tiettyjä osia kokonaisuudesta harjoitellaan, sanoo myös eversti Mikko Lehmus Rajavartiolaitokselta STT:lle. Hän arvioi tämän koskevan lähes 2 000 ihmistä.
– Nämä kaikki ihmiset saavat laajahkon paketin tästä poikkeuslaista ja sen perusteista. Sitten erikseen koulutetaan arvioijat ja uudelleenarvioijat, jotka ovat tämä uuden oikeusturvamekanismin edellyttämät henkilöt. Heille on myös enemmän lähiopetusta ja vuorovaikutteista koulutusta, Lehmus sanoo.
Everstin mukaan koulutuksen onnistumista seurataan ja sitä täydennetään tarvittaessa.
Koulutukseen sisältyy lainsäädännön sekä virkamiesten oikeuksien ja velvollisuuksien lisäksi poikkeuslain mukaista arviointia, kuten sitä, milloin maahantulija on haavoittuvassa asemassa.
– Arviointi on keskeisintä uutta, ja koulutuksenkin painopiste tulee olemaan siinä. Muilta osin ajattelemme, että rajavalvonnan toiminnat muuttuvat siinä määrin vähän, että niitä ei tarvitse nyt erikseen kouluttaa.
Arvioinnissa huomioidaan lapsen etu
Eversti kertoo, että koulutus on käynnistymässä "ihan näillä hetkillä", ja koulutettujen joukko laajenee melko nopeasti.
– Varmasti ensi viikolla meillä on jo aika mittava määrä henkilöstöä koulutettu, huolimatta siitä, että koulutus kestää kuitenkin useita tunteja ja siinä on tällaista osaamisen kontrollia, välikokeita mukana. Joidenkin viikkojen aikana varmaankin kaikki tarpeelliset koulutettavat on saavutettu.
Poikkeuslain edellyttämässä arvioinnissa otetaan Lehmuksen mukaan huomioon muun muassa maahantulijan esittämät asiakirjat, hänen kertomuksensa sekä mahdolliset ulkoiset havainnot eli se, missä kunnossa tulija on. Lehmus korostaa, että arvioinnissa huomioidaan aina lapsen etu.
Jos arvioinnissa todetaan, että maahantulijalla ei ole oikeutta jättää turvapaikkahakemusta, ihminen poistetaan takaisin Venäjälle sopivasta paikasta.
– Jos Venäjä sitten väkivaltaisesti estäisi näiden ihmisten maasta poistamisen, niin sitten siihen ei varmaankaan ryhdytä. Mutta meillä on syytä olettaa, että jollain lailla tämä asia on toimeenpantavissa, eversti sanoo.
Toimeenpanoon on varauduttu
Palo sanoo, että kentällä turvapaikanhakuoikeuden arviointia tulevat tekemään nimenomaan tietyt, erityisen koulutuksen saaneet henkilöt.
– Eli ehdottomasti kukaan ei tule jäämään siinä yksin. Ja ymmärretään, että se on vaativa tehtävä, ja sen mukaisesti koulutetaan ja ohjeistetaan se asia.
Laki astuu voimaan ensi maanantaina, mutta rajavartijoiden koulutus ottaa vielä aikansa. Palo sanoo, että lain toimeenpanoon on kyllä varauduttu, mutta koulutuksia ja ohjeistuksia ei ole vielä saatu valmiiksi.
– Pyritään toki siihen, että se toimeenpanovalmius on mahdollisimman pikaisesti olemassa, jos tilanne sitä vaatisi. Mutta kyllä meidän täytyy ensin varmistaa, että esimerkiksi koulutukset on ehditty antaa erityyppisiin tehtäviin.
Purra: Ei suoraa yhteyttä raja-asemien avaamiseen
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi tiistaina lyhyesti myös käännytyslakia tiedotustilaisuudessa, joka koski EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvostoa ja euroryhmää.
Häneltä kysyttiin, avaako lain hyväksyminen hallituksessa keskustelut joidenkin raja-asemien avaamisesta.
– Suoraa yhteyttä näillä ei toisiinsa ole. Kun muistetaan, niin hallitus avasi näitä rajanylityspaikkoja jossain vaiheessa, mutta se osoittautui toimimattomaksi ratkaisuksi, ja (niitä) piti sulkea hyvin pian sen jälkeen, Purra sanoi.
– Mutta sisäministeriössä ja rajavartiolaitoksessa arvioidaan näitä tilanteita varmasti jatkuvasti, ja hallitus sitten etenee sen mukaan, mikä on kulloisessakin tilanteessa järkevää.
Purra sanoi, että lain myötä on onneksi tarvittaessa käytössä uudet toimivaltuudet, joilla pystytään torjumaan hybridioperaatioita.