Ylen Ykkösaamussa vieraillut presidentti Alexander Stubb sanoi, ettei kannata presidentin roolin muuttamista edustukselliseksi.
Stubb sanoi olevansa eri mieltä kuin Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen, jonka mielestä perustuslakia pitäisi muuttaa niin, että parlamentaarisessa vastuussa oleva hallitus vastaisi täysimittaisesti myös ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja presidentti olisi edustuksellinen valtionpäämies.
Himanen perusteli kantaansa torstaina ilmestyneessä kirjassaan Missä enkelitkin pelkäävät (Docendo) sillä, että nykyinen ulkopolitiikan kaksipäinen johtajamalli hankaloittaa nykyisellään sekä presidentin että pääministerin työtä.
– Olen lukenut kaikki hänen kirjansa, ja niistä suurimmasta osasta olen samaa mieltä, mutta tässä yksittäisessä kysymyksessä olen Hannun kanssa vähän eri mieltä, Stubb sanoi.
"Ulkopolitiikan ei pidä olla sisäpolitiikan väline"
Stubbin mukaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon jakaminen kahdelle toimijalle on perusteltua useammastakin syystä.
– Me olemme pieni kansa. Meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme lähtee yhtenäisestä linjasta. Meille ulkopolitiikka on eksistentiaalinen kysymys. Ja silloin, jos meillä on toimija, joka kykenee ikään kuin tuomaan kaikki yhteen, niin siitä on hyötyä, Stubb sanoi.
– Toinen on se, että ulkopolitiikan ei pidä olla sisäpolitiikan väline, ja sitähän me olemme nähneet nyt Yhdysvalloissa ja Saksassa. Me Suomessa olemme pysyneet yhtenäisinä, koska presidentti johtaa (ulkopolitiikkaa) yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Stubb lisäsi, että yhteistyössä pitää toimia myös eduskunnan kanssa. Tähän presidentillä ei ole velvoitetta.
– Se perustuu ihan terveeseen järkeen. Siihen, että pienenä kansakuntana meidän pitää puhaltaa yhteiseen hiileen silloin, kun puhutaan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.
Stubb sanoi, että nykyinen järjestelmä on hänen mielestään hyvä, tasapainoinen ja varsinkin tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa hyvinkin toimiva.
Maavoimien rauhanajan tehtävät Natossa harkinnassa
Stubb kommentoi myös Suomen maavoimien mahdollisia tulevia rauhanajan tehtäviä Natossa. Hän sanoi, ettei asiasta ole vielä tehty päätöksiä, sillä jäsenyys on tuore ja toisaalta kaiken lähtökohtana on Suomen oma puolustus.
Stubb sanoi olevansa varma siitä, että Suomi tulee jossain vaiheessa osallistumaan rauhanajan tehtäviin myös maavoimien joukoilla.
– Missä, millä tavalla ja millä joukoilla, niin maltilla ja rauhassa harkitaan.
Suomi on jo aiemmin ilmoittanut Natolle tavoittelevansa maavoimien alaesikunta eli alajohtoporrasta Suomeen. Stubbin mukaan päätös asiassa saatetaan tehdä jo ennen Washingtonin huippukokousta heinäkuussa.
– Voipi hyvin olla, että sen tyyppiset päätökset tehdään jo vähän aikaisemmin. Siinä vaiheessa, kun päätetään siitä, että missä vaiheessa ja mihin esikuntaan Suomi ja muut Pohjoismaat kuuluvat. Tässä on ihan omat prosessinsa, jotka menevät ikään kuin puolustushallinto edellä. Ja sen jälkeen sekä puolustusministerien että ulkoministerien valmistelemana, ja sinetti tehdään sitten varmaan Washingtonissa heinäkuussa.
Suomi on ilmoittanut haluavansa Naton komentorakenteessa Norfolkin yhteisoperaatiojohtoportaan alaisuuteen, yhdessä Norjan ja mahdollisesti myös Ruotsin kanssa.
Stubb kommentoi myös uutisia siitä, että Yhdysvaltojen maavoimat pohtii suuren asevaraston perustamista jonnekin Pohjolaan.
– Varmasti Yhdysvallat miettii tarkkaan, missä kannattaa varastoida ja missä heille on siitä eniten hyötyä, hän sanoi.
– Itse näkisin tietysti näin, että mitä enemmän Yhdysvallat varastoi sotamateriaaliaan Suomeen, niin sen parempi meille. Sehän on eräänlainen palovakuutus.
-------------
Korjattu 1. väliotsikon jälkeen sitaattiin sulkeisiin tehtyä lisäystä klo 13.30 . Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, ei ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.