Pre­si­dent­ti Stubb pitää Suomen ul­ko­po­liit­tis­ta linjaa kris­tal­lin­kirk­kaa­na

Presidentti Alexander Stubb tapasi Brysselissä Naton uuden pääsihteerin Mark Rutten. LEHTIKUVA / AFP
Presidentti Alexander Stubb tapasi Brysselissä Naton uuden pääsihteerin Mark Rutten. LEHTIKUVA / AFP

Presidentti Alexander Stubb toisti yhä Brysselissä suomalaistoimittajille näkemyksensä siitä, että Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on kristallinkirkas. Hän kommentoi asiaa suomalaismedialle Naton päämajalla sen jälkeen, kun oli tavannut Belgian kuninkaan Philippen, Naton pääsihteerin Mark Rutten ja Naton sotilaskomiteaa johtavan Rob Bauerin.

Suomen ulkopoliittinen linja on aiheuttanut kotimassa keskustelua, koska ministerit ovat tehneet ulkopoliittisia irtiottoja tai vähintäänkin olleet erimielisiä. Oppositiosta hallituksen ulkopoliittista linjaa arvostellaan sekavaksi.

Suomen ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa hallituksen kanssa. Missä vaiheessa Stubb katsoo yksittäisten ministerien irtiottojen vaikuttavan Suomen linjaan?

– On vaikeita identiteettipoliittisia kysymyksiä, jotka vaikuttavat tänäkin päivänä poliitikkojen päätöksentekoon. Otetaan nyt vaikka seksuaalivähemmistöt yhtenä tai Israelin kysymys toisena. Mutta minun mielestäni se Suomen linja on kristallinkirkas, koska se on määritelty Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon, Stubb sanoi.

Saa keskustella

Kotimaassa kritiikkiä Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan yhtenäisyydestä on aiheuttanut muun muassa se, että kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kertoi jättäneensä eriävän mielipiteen liittyen Suomen taannoiseen YK-äänestykseen Israelin siirtokunnista.

Stubb ei nähnyt asialla vaikutusta siihen, että Suomella olisi vain yksi linja.

– Oma tulokulmani on se, että Suomessa voi olla erilaisia mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä, mutta vain yksi linja. Ja tämä linja on kristallinkirkas. Semminkin, kun tässä yksittäisessä kysymyksessä nojaudumme kansainväliseen oikeuteen ja kansainväliseen tuomioistuimeen ja teemme päätöksemme siltä pohjalta.

Suomi äänesti YK:ssa sen puolesta, että Israelin siirtokunnat miehitetyillä palestiinalaisalueilla todetaan laittomiksi.

Toinen keskustelua aiheuttanut asia on ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) päätös jättää Suomi pois Ukrainan jälleenrakennuksen tasa-arvoliittoumasta. Tämä johtaa siihen, että eduskunnassa äänestetään sekä Tavion että koko hallituksen luottamuksesta.

Ukrainan kysymys pinnalla

Vaikka Lähi-idän kriiisi hallitsee tällä hetkellä julkisuutta, Rutten ja Stubbin tiedotustilaisuudessa puhutti eniten Ukraina. Tämä johtuu siitä, että Natolla ei ole suoria vastuita Lähi-idässä.

Rutte toisti vuorostaan sitä, että Ukrainan Nato-jäsenyys on peruuttamaton. Keskustelu ei sen sijaan edennyt sen suhteen, voisivatko Nato-maat osallistua Ukrainan ilmapuolustukseen yhä enemmän tai onko pitkän kantaman aseistukseen ja siihen liittyviin rajoituksiin tulossa jonkinlaisia muutoksia.

Rutte kuitenkin sanoi, että lauantaille kaavailtu Ukrainan tukiryhmän Ramstein-kokous on tärkeä, jotta Ukrainan materiaalisiin tarpeisiin voidaan vastata mahdollisimman hyvin.

Valkoinen talo tosin tiedotti tiistaina, että Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ei osallistu kokoukseen Milton-hurrikaanin takia.

Ilmoita asiavirheestä