Presidentti Alexander Stubb ja eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) ovat vierailleet keskiviikkona Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa.
Suomen edustajat tapasivat Ukrainassa maan poliittista johtoa ja asevoimien edustajia.
Vierailun yhteydessä presidentti Stubb ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoittivat Suomen ja Ukrainan kahdenvälisen, kymmenvuotisen turvallisuussopimuksen. Suomi on kahdeksas Ukrainan kanssa kahdenvälisen turvallisuussopimuksen solminut maa.
Sopimus sisältää muun muassa poliittista tukea, tukea Ukrainan puolustukselle ja turvallisuudelle sekä tukea Ukrainan uudistuksille ja jälleenrakennukselle. Puolustussektorille annettavan tuen kerrotaan sisältävän tulevaisuudessa muun muassa ampumatarvikkeita. Sopimuksen mukaan Suomi selvittää myös uusia keinoja, joilla Suomen tukea puolustukselle voitaisiin vahvistaa.
Sopimuksessa todetaan, että Ukrainan paikka on sotilasliitto Natossa ja että maan tulevaisuus on Euroopan unionissa. Sopimuksessa on kirjaus myös siitä, kuinka toimitaan, jos Venäjä tulevaisuudessa hyökkää aseellisesti Ukrainaa vastaan.
– Tämä sopimus turvaa kymmenen vuoden yhteistyön useilla alueilla. Olen erityisen kiitollinen sotilaallisen ja taloudellisen tuen jatkumisesta, Zelenskyi sanoi presidenttien yhteisessä lehdistötilaisuudessa.
– Emme anna Ukrainalle sotilaallista tukea vain, jotta Ukraina voisi puolustautua. Annamme sotilaallista tukea, jotta Ukraina voisi voittaa, sanoi Stubb, kun lehdistötilaisuudessa kysyttiin suomalaisten aseiden käytöstä Venäjän alueella.
Suomesta jo 23. apupaketti
Neuvotteluissa olleesta sopimuksesta on liikkunut tietoa jo viikkojen ajan. Ukrainan presidentinkanslia tiedotti maaliskuussa kahdenvälisten neuvottelujen edistymisestä.
Useat maat ovat solmineet vastaavanlaisen sopimuksen Ukrainan kanssa tänä vuonna. Vastaavia sopimuksia Ukrainan kanssa ovat tehneet Hollanti, Britannia, Saksa, Ranska, Tanska, Kanada ja Italia. Stubbin mukaan Suomen sopimus on sisällöltään samansuuntainen kuin muilla mailla, pienillä detaljieroilla.
Presidentti Zelenskyi on sanonut jokaisen sopimuksen vahvistavan sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä.
Presidentti Stubb kertoi Kiovassa myös Suomen päätöksestä lähettää Ukrainaan 23. puolustustarvikeapupaketti. Sen arvo on 188 miljoonaa euroa.
Uusimman paketin myötä Suomen Ukrainaan toimittaman puolustusmateriaalin arvo nousee yhteensä noin kahteen miljardiin euroon. Turvallisuussopimuksen mukaan tukea annetaan vuoden mittaan vielä lisää vähintään kahden lisäpaketin verran.
Stubb kommentoi iskuja energiainfraan
Kysyttäessä siitä, mitä mieltä Stubb on Venäjän puolella energiainfrastuktuuriin tehdyistä iskuista, Stubb esiintyi kieli keskellä suuta osoittaakseen tukea iskuille ilman, että olisi suoraan sanonut niiden olevan Ukrainan tekemiä. Ukraina ei useimmiten virallisesti ilmoittaudu iskujen tekijäksi.
– Oli näiden Venäjällä tehtyjen iskujen tekijä kuka tahansa, niin jos kysytään sitä, onko öljyn hinnan nousu minulle ongelma, vastaus on ei. Sodassa on aina sivuvahinkoja. Teki noita hyökkäyksiä kuka tahansa, he ainakin osaavat asiansa, sillä he eivät ole osuneet siviileihin, Stubb sanoi.
Suomalaispoliitikkojen jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan Stubb nosti Ukrainassa esiin talvisodan ja Suomen historian yhtymäkohdat Ukrainan nykyiseen ahdinkoon.
– Toisen maailmansodan talvisodan ja jatkosodan aikaan meillä oli hyvin samankaltainen tilanne kuin Ukrainalla nyt eli imperialistisen hyökkääjän aggressiivinen hyökkäys, Stubb sanoi.
Hän myös korosti sitä, että Suomen Nato-jäsenyys on suora seuraus Ukrainaan kohdistetusta hyökkäyksestä. Stubbin mukaan Suomi tukee Ukrainaa sen polulla kohti EU-jäsenyyttä sekä Natoa, ja maiden turvallisuussopimus on osa tätä. Stubbin mukaan Ukrainan eteneminen polulla on sen voitto ja Venäjän tappio.
Zelenskyi ilmaisi surunvalittelunsa kouluampumisesta
Presidenttien yhteisen lehdistötilaisuuden alussa Zelenskyi osoitti surunvalittelunsa Suomelle Vantaan tiistaisen kouluampumisen johdosta.
– Suomessa tapahtui valtava tragedia. Ottakaa vastaan minun ja kaikkien ukrainalaisten puolesta surunvalittelumme sekä toiveemme siitä, että haavoittuneet parantuvat nopeasti, Zelenskyi sanoi.
Ampumisessa kuoli 12-vuotias lapsi, ja kaksi lasta haavoittui vakavasti.
Kiovassa Stubb vieraili myös laskemassa kukkia kaatuneiden muistomuurille, johon on ripustettu taisteluissa kuolleiden sotilaiden kuvia vuonna 2014 alkaneen sodan alusta lähtien. Venäjän laajan hyökkäyksen alettua vuonna 2022 muistomuuri on kasvanut kasvamistaan.
Zelenskyi kertoi helmikuussa julkisuuteen, että sodassa olisi kuollut kaikkiaan 31 000 ukrainalaista sotilasta. Kyiv Independentin mukaan presidentti ei tuolloin avannut sitä, kattaako luku koko kymmenen vuoden konfliktin vai onko kuolleiden määrä vain kahden viime vuoden ajalta. Todellisen määrän on arveltu olevan virallisesti vahvistettua lukua suurempi.
Vierailivat Hostomelissa
Presidentit keskustelivat tapaamisessaan muun muassa sodan ajankohtaisesta tilanteesta, Suomen tuesta Ukrainalle sekä Ukrainan pyrkimyksistä oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan aikaansaamiseksi, kertoo presidentin kanslia tiedotteessaan.
Aamupäivällä Stubb ja Halla-aho vierailivat Hostomelissa Antonovin lentoasemalla lähellä Kiovaa. Paikka oli Venäjän helmikuussa 2022 käynnistämän suursodan alkupäivien kiivaita taistelukenttiä. Stubb tapasi Hostomelissa lentokenttää puolustaneita sotilaita.
Päivä oli tuulinen ja Ukrainan kevätpäivä vilpoisa, kun Ukrainassa ensimmäistä kertaa Suomen tasavallan presidenttinä vieraillut Stubb nousi autostaan kentällä, jossa kaksi vuotta aikaisemmin käytiin yksi sodan alkupäivien ratkaisevista taisteluista.
Sodan arvet ovat yhä näkyvillä lentokentällä, vaikka varsinaiset taistelut käydäänkin nykyään kaukana Kiovasta.
Stubb ja Halla-aho seurueineen katsoivat Ukrainan asevoimien esittelyvideon näytöltä valtavassa hangaarissa, jonka reikien läpi ujeltava tuuli paukutti irtoamaisillaan olevia peltilevyjä.
Hostomelin lentokentän onnistunut takaisinvaltaaminen oli yksi Ukrainan saavutuksista, joiden ansiosta Venäjän ei onnistunut valloittaa maan pääkaupunkia kovasta yrityksestä huolimatta.
Valtavaa hylkyä esiteltiin
Ukrainan kansalliskaartin sekä Antonov-lentokonevalmistajan edustajat esittelivät Stubbille ja Halla-aholle muun muassa lentokentällä olevaa tuhoutuneen Mrija-lentokoneen hylkyä.
Kyseinen Antonov-yhtiön rakentama kone oli aikoinaan maailman suurin lentokone, jonka tuhoa sodan alkupäivinä surtiin erityisesti ilmailualalla, kertoi uutiskanava CNN tuolloin. Koneella on ollut kulttimainetta Ukrainassa, ja Hostomelin kentällä se lepää yhä jatkuvan sodan muistomerkkinä.
Vierailunsa yhteydessä Stubb ja Halla-aho kiipesivät valtavan hylyn sisuksiin. Esittelytilaisuudessa suomalaisvieraille myös luovutettiin lahjoina taulu ja koristeltu tykin ammuksen hylsy, joilla osoitettiin kiitollisuutta Suomen tuesta Ukrainalle.
Stubbin vierailun ohjelmassa oli presidentin kanslian mukaan myös muita tapaamisia.
"Suomalaisilla Ukrainaan tunneside"
Iltapäivällä presidentti Stubb esiintyi puhujana Kiovan kansallisessa yliopistossa. Stubbin luennon aiheena olivat maailmanjärjestyksen viime aikojen muutokset, joista häneltä on tulossa myös kirja.
Stubbin mukaan Ukrainan suursodan aloittanut vuosi 2022 oli Euroopalle historiallinen käännepiste, jota voi verrata esimerkiksi ensimmäisen maailmansodan päättäneeseen vuoteen 1918. Sen jälkeen mikään ei ollut entisellään. Stubbin mukaan kylmän sodan jälkeisestä Yhdysvaltain johtamasta yksinapaisesta maailmasta on siirrytty kohti kaoottisempaa moninapaista maailmaa.
– Siirryimme hämärämpään moninapaiseen maailmaan, joka on aika sotkuinen ja epäjärjestäytynyt. -- Elämme epäjärjestäytyneessä maailmassa, ja uskon, että menee ainakin vuosikymmen ennen uutta järjestäytymistä, Stubb sanoi luennolla ukrainalaisopiskelijoille.
Stubbin mukaan Ukrainan sota on ollut suomalaisille paljon henkilökohtaisempi kokemus kuin esimerkiksi Gazan sota.
– Suomalaisilla on Ukrainaan nyt tunneside, jonka veroista en ole koskaan nähnyt, Stubb sanoi vastatessaan opiskelijan esittämään kysymykseen.
Vuoden 1991 rajat yhä tavoitteena
Luennon jälkeen Stubb ja Halla-aho pitivät päivän päätteeksi yliopistolla lehdistötilaisuuden maahan tulleille suomalaisille toimittajille. Lehdistötilaisuudessa Stubb ei kysyttäessä kertonut, uskooko hän Ukrainan voivan palauttaa itselleen kaikki miehitetyt alueet, jos saa tarpeeksi apua ulkomailta. Sen sijaan hän totesi tämän olevan yhä Ukrainan tavoite, jota Suomi tukee.
– Keskustelimme kahden kesken myös tästä Zelenskyin kanssa, ja hänen viestinsä on edelleen hyvin selkeä: kansallisen suvereniteetin suojeleminen ja rajojen palauttaminen vuoteen 1991 on Zelenskyin ja Ukrainan ensisijainen tavoite ja meidän pitää yrittää häntä auttaa, Stubb sanoi.
Kellään ei kuitenkaan ole kristallipalloa siitä, mihin sota päättyy, Stubb sanoi. Jussi Halla-ahon mukaan Venäjän tappioiden kasvattaminen Ukrainassa pienentää laajemman suursodan riskiä.
– Suursota voidaan välttää toimimalla niin, ettei sen aloittaminen ole mielekästä. Venäjän tappioita Ukrainassa käytävässä sodassa voidaan edistää tukemalla kaikin keinoin Ukrainaa. Tulevaisuus riippuu siitä, mitä me teemme tänään. Juuri sen takia olemme täällä, sanoi Halla-aho.