Suomi ei aio lähettää Ukrainaan sotilaita, vaikka Ukraina niitä mahdollisesti pyytäisi, sanoi presidentti Alexander Stubb Kultaranta-keskusteluissa.
Stubbin mukaan tällä hetkellä sotamateriaalin, kuten ammusten, ajoneuvojen ja ohjusten sekä taloudellisen tuen, lähettäminen Ukrainaan on ensisijaisen tärkeää.
– En näe tässä vaiheessa mitään järkeä siinä, että rupeaisimme puhumaan suomalaisten sotilaiden lähettämisestä. Suomen linja ei ole tässä kysymyksessä muuttunut eikä tule myöskään muuttumaan, Stubb linjasi.
Stubb keskusteli perjantaina pääministeri Petteri Orpon (kok.) kanssa Suomen ulkopolitiikasta uudessa maailmanpoliittisessa tilanteessa.
Orpon mukaan Ukraina ei ole pyytänyt sotilaita vaan aseita ja ammuksia, ja niitä Suomi aikoo Ukrainalle antaa.
– Tapasin (Volodymyr) Zelenskyin Berliinissä tiistaina, ja se pyyntö oli, että antakaa meille aseita, jotta me voimme puolustautua, Orpo sanoi.
Halla-aho haastoi varovaisen linjan
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) haastoi omassa puheenvuorossaan ajatusta joidenkin auttamisvaihtoehtojen – kuten sotilaiden lähettämisen – sulkemisesta pois laskuista jo ennalta.
Halla-aho myös huomautti, että lännen itselleen asettamat rajat erilaisten asetyyppien suhteen eivät ole lopulta pitäneet, vaan esimerkiksi taistelupanssareita ja pitkän kantaman aseita on lopulta kuitenkin Ukrainalle annettu.
Halla-aho pohti, että emme ehkä olisi nykyisessä tilanteessa, jos kaikki Ukrainan tukemisen mahdollisuudet olisi jätetty alkujaan avoimeksi.
– Venäjä ei olisi kokenut voivansa toimia samalla vapaudella, kuin se on voinut toimia tähän asti, Halla-aho sanoi.
"Venäjä, Venäjä, Venäjä"
Stubb myönsi, että heti Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen alussa tehtiin virhe, kun ei ilmoitettu, että länsi tulee antamaan Ukrainalle rajoittamatonta sotilaallista apua.
– Olemme tulleet koko ajan askeleen perässä, Stubb tiivisti.
Kauempana historiassa lännen vastareaktiot suhteessa Venäjään olivat Stubbin mukaan riittämättömiä myös 2008 Georgian sodan ja 2014 Krimin valtauksen yhteydessä. Pahimmista uhista kysyttäessä Stubb lainasi silloisen puolustusministerin Jyri Häkämiehen (kok.) vuonna 2007 paljon moitteita saanutta luonnehdintaa.
– Venäjä, Venäjä, Venäjä.
Stubb kuvasi tämänhetkistä sotatilannetta Ukrainassa pattitilanteeksi, jossa rintama on pitänyt eikä Venäjä ole kyennyt etenemään. Menetykset molemmin puolin ovat kuitenkin olleet hänen mukaansa suuria.
Orpon mukaan Suomen linja on ollut alusta asti se, että Venäjän ei anneta voittaa. Hänen mukaansa pitää kuitenkin varautua siihen, että sota jatkuu vielä pitkään.
– Meidän pitää varautua, että se kestää vuosia. Sen takia me emme voi liikaa puhua siitä, että eurooppalainen aseteollisuus pitää saada liikkeelle nyt. Me tarvitsemme niitä aseita välittömästi, Orpo sanoi.
– Jos koko Eurooppa yhtenä maailman suurimmista talouksista pistää koneensa liikkeelle, Venäjä ei meille pärjää. Siksi nyt, kun mennään uuteen parlamenttikauteen ja uuteen komissiokauteen, tämä asia pitää hoitaa, Orpo jatkoi.
Ei-eurooppalaisten YK-rauhanturvaoperaatio?
Yllättävimmän ajatuksen nosti esiin yleisöstä presidentti Tarja Halonen, joka kehotti pohtimaan mahdollisuutta, että Ukrainassa päädyttäisiin sodan jälkeen rauhanturvaoperaatioon, jota toteuttaisivat Euroopan ulkopuolella sijaitsevista maista tulevat sotilaat.
Presidentti Stubb myönsi, ettei tällainen visio ollut käynyt hänellä mielessäkään. Stubb vaikutti antavan omalle esikunnalleen ja ulkoministeriölle tehtävänannon perehtyä ajatukseen perusteellisemmin.
EU:sta Stubb ja Orpo olivat samaa mieltä siitä, että unionin laajentuminen on geopoliittisesti tärkeää. Venäjän hybridivaikuttamisen varalle Orpo vakuutti Suomen olevan hyvin varustautunut, jopa parhaiten Euroopan maista.
Presidentiltä ja pääministeriltä myös kysyttiin aluksi, miten heidän keskinäinen sekä hallituksen ja tasavallan presidentin välinen yhteistyö sujuu. Viesti molemmilta oli, ettei sen osalta ole mitään ongelmia.
"Viimeistä korttia ei pitäisi paljastaa"
Kultaranta-keskustelun osallistujien keskuudessa Halla-ahon huomio siitä, että Suomen ja muiden länsimaiden ei pitäisi yksiselitteisesti sulkea pois sotilaiden lähettämistä Ukrainaan, sai kannatusta poliittisen kentän eri laidoilla.
– Henkilökohtaisesti kuulun siihen koulukuntaan, joka ei olisi valmiina asettamaan tällaisia julkijulistettuja pidäkkeitä siitä, mitä me teemme tai emme tee, perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sanoi STT:lle.
Samalla Bergbom kuitenkin muistuttaa, että länsimaat voivat vielä auttaa Ukrainaa sotamateriaalitoimituksilla vielä paljon nykyistä tehokkaammin, minkä vuoksi sotilaiden lähettäminen Ukrainaan ei ole ajankohtainen kysymys.
Myös vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta oli samoilla linjoilla Halla-ahon kanssa.
– Sanoin jo eurovaalien alla, että Venäjälle ei pitäisi kertoa mitä me emme ole valmiita tekemään tai mitä me toisaalta olemme valmiita tekemään. Ainakaan viimeistä korttia ei pitäisi paljastaa, Virta sanoi STT:lle.
– Lähtökohta pitäisi olla se, että Venäjälle pitäisi lähettää viesti että me teemme mitä vain Ukrainan auttaminen vaatii. Siinä viestissä mikä Venäjälle lähtee ei pitäisi sulkea mitään keinoja pois, Virta jatkoi.
Professorilta löytyy ymmärrystä
Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professorilta Tuomas Forsbergilta sen sijaan löytyi ymmärrystä varovaisemmille linjauksille sotilaiden lähettämiskysymyksessä.
Forsberg muistutti, että poliitikkojen täytyy aina huomioida myös sisäpoliittiset näkökohdat ja kansalaismielipide.
– Spekulointi sotilaiden lähettämisellä voi herättää levottomuutta eri maiden sisäpolitiikassa. Sen takia voi olla helpompaa sanoa, että tällaista ei olla tekemässä eikä edes suunnittelemassa, Forsberg sanoi STT:lle.