Presidentti Sauli Niinistö sanoo Suomen tehneen kaiken sen, mitä Suomelta voi Nato-jäsenyyden suhteen odottaa. Samoin on tehnyt Ruotsi. Niinistön mukaan on vaikeaa torjua sitä, jos Turkki haluaa ratifioida vain Suomen Nato-jäsenyyden.
Niinistön mukaan olisi paradoksaalista, jos Suomi kieltäisi Turkkia ratifioimasta Suomen jäsenyyttä, kun ratifiointia on haettu. Hän kommentoi asiaa medialle Münchenin turvallisuuskonferenssin yhteydessä.
– Ainoa asia, mitä voimme sanoa, on että olemme hakeneet jäsenyyttä. Se on meidän tahdonilmaisumme. Se on (Naton) jäsenten asia ratifioida, jos ovat hyväksyäkseen, Niinistö sanoi.
Niinistö Ruotsi ymmärtää hyvin Suomen dilemman siitä, että kieltäytyminen omasta pyynnöstä on aika vaikeaa.
– Toisaalta he tietävät sen, että teemme kaikkemme Ruotsin hyväksi, Niinistö sanoi.
Hän huomautti myös, että se kokemus, mikä meillä on Turkista ollut, on ollut "vähän vaihteleva".
Niinistö sanoi, että ei ole ollut Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin kanssa nyt yhteyksissä, eikä aiokaan olla.
Münchenin turvallisuuskonferenssi on kylmän sodan aikana kehitetty keskustelufoorumi, jossa kokoontuu vuosittain mittava joukko poliitikkoja, sotilaita ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoita. Turvallisuuskokous järjestetään nyt ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun Venäjä laajensi hyökkäystään Ukrainassa.
Niinistöltä kysyttiin mediatilaisuudessa, onko häneltä kysytty halukkuutta Naton pääsihteeriksi.
– Tämän ikäiseltä mieheltä? Niinistö kysyi eikä muutoin vastannut kysymykseen.
Niinistön mukaan vuonna 2014 ajateltiin pakotteiden toimivan
Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi aiemmin tänään konferenssissa, että Krimin valtauksen jälkeen vuonna 2014 Venäjä olisi pitänyt sulkea keskusteluista. Niinistö on kuitenkin käynyt vuoden 2014 jälkeen keskusteluita Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.
Niinistö sanoo, että Venäjän vierailuiden tarkoituksena on ollut katsoa, onko rauhaan mahdollisuuksia.
– Viitteitä ei ollut, hän sanoo.
Niinistö lisäksi sanoo, että vuonna 2014 ajateltiin, että sanktiot toimisivat ja että Venäjä menisi nurin, mutta näin ei käynyt.
Turkin ja Unkarin ratifiointeja odotetaan
Suomi ja Ruotsi hakivat Naton jäsenyyttä samaan aikaan, ja alun perin oli tarkoitus, että maista tulee myös Naton jäseniä samanaikaisesti.
Tällä hetkellä ainoastaan Turkki ja Unkari eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä. Turkista on aika ajoin väläytelty, että maa voisi ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymättä kuitenkaan Ruotsin jäsenyyttä.
Suomessa eduskunnan ulkoasiainvaliokunta sai perjantaina valmiiksi mietintönsä Suomen Nato-lainsäädännöstä. Mietintö siirtyy seuraavaksi eduskunnan suureen saliin, jossa sen hyväksymisestä päätetään. Hyväksyminen on tarkoitus tehdä vielä tämän vaalikauden aikana. Tämän jälkeen presidentillä on kolme kuukautta aikaa vahvistaa laki.
Suomesta tulee kuitenkin Naton täysjäsen vasta sitten, kun kaikki Nato-maat ovat ratifioineet Suomen jäsenyyden ja Suomen ratifiointiasiakirjat on talletettu Yhdysvaltain hallituksen huomaan.
Stoltenberg: Meidän täytyy antaa Ukrainalle se, mitä he tarvitsevat voittaakseen
Niinistö puhui aiemmin lauantaina Münchenissä paneelissa, johon osallistui myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. Pääsihteeri uskoo, että Suomesta ja Ruotsista tulee Nato-jäseniä ennen seuraavaa Naton huippukokousta, joka järjestetään heinäkuussa Vilnassa.
Stoltenberg sanoi ennen paneelia tällä hetkellä olevan tärkeintä se, että Venäjä voitetaan. Hän sanoi, että puolustukseen laitettavat rahat ovat aina jostain muusta pois, mutta turvallisuus on nyt tärkeintä.
– Meidän täytyy antaa Ukrainalle se, mitä he tarvitsevat voittaakseen, Stoltenberg sanoi.
Hänen mukaansa ei ole merkkejä siitä, että Putin suunnittelisi rauhaa. Kaikkein suurin riski hänen mukaansa olisi, että Venäjä voittaisi.
– Silloin viesti on, että he voivat käyttää voimaa saadakseen sen, mitä haluavat.
Hän lisäsi, että Kiinassa seurataan tällä hetkellä tarkasti, mitä Venäjällä tapahtuu ja millaista hintaa Venäjä hyökkäyksestä maksaa, joten asia on globaali.