Venäjän pettymys on jo vuoden vanhaa. Näin arvioi presidentti Sauli Niinistö tiedotustilaisuudessa Brysselissä sen jälkeen, kun Suomen lippu oli nostettu Naton päämajan edustalla salkoon kumppanimaiden joukkoon jäsenyyden merkiksi.
Niinistö nosti median Venäjää koskevaan kysymykseen vastatessaan esille hetken, jolloin Suomi päätti hakea Naton jäseneksi.
– Kielteinenkin tunne, pettymyksen tunne on jo vuoden vanhaa, hän arvioi.
Naton viidennen artiklan Niinistö katsoi kantavan mukanaan ennaltaehkäisevää elementtiä puolustusliiton ajattelussa.
Kyse on siitä, että Nato-maahan hyökätessä vastassa on muitakin.
– Nato-maan kimppuun ei voi sillä suunnitelmalla käydä, että ne ovat yksinään. Ei toki. Siellä tulee sitten artikla viitonen, hän sanoi.
Niinistö sanoi lipunnostotilaisuudessa aiemmin iltapäivällä, että Suomen jäsenyys ei ole täydellinen ennen Ruotsin jäsenyyttä. Tiedotustilaisuudessa hän täsmensi ajatteluaan.
– Jos ajatellaan sen [jäsenyyden] Suomelle tuottamaa hyötyä, niin siinä meillä on vielä odotusarvo. Koska Ruotsin jäsenyys aivan väistämättä käy meidänkin hyödyksemme.
Silti Niinistö sanoi, että Ruotsin jäsenyyden ongelmallisempi puoli on "imagopuoli", jos Ruotsin jäsenyys venyy yli Naton heinäkuisen huippukokouksen Vilnassa.
Niinistö totesi Suomea koskevan Naton puolustussuunnittelun etenevän, minkä jälkeen hän viittasi myös tiiviiseen pohjoismaiseen yhteistyöhön.
– Sielläkin on omat ajattelunsa, jotka eivät suinkaan ole millään tavalla ristiriidassa Naton lähtökohtien kanssa, hän sanoi.
Erdoganilla syy muuttaa mieltä
Niinistö uskoo, että Ruotsin kiristyvät terrorismilait voivat johtaa Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin näkemyksen muuttumiseen Ruotsista.
Hän viittasi Erdoganin syksyllä esittämään ajatukseen, jonka mukaan Ruotsilla menee Suomen, Ruotsin ja Turkin välisen asiakirjan toimeenpanoon kuusi kuukautta. Tämä täsmäisi Ruotsin lainsäädäntötyön aikatauluihin ja voisi antaa Niinistön mukaan Erdoganille perusteen muuttaa näkemystään Ruotsista.
Jos arvio pitää paikkansa, Ruotsi voisi yhä olla jäsen ennen Vilnan huippukokousta. Tätä pistettä Niinistö piti yhä tärkeänä.
Niinistö piti kolmikantaisia neuvotteluja Turkin, Ruotsin ja Suomen kesken myös foorumina, jolla Suomi pääsee esittämään näkemyksiään.
Niinistö sanoi yhä uskovansa pehmeään vaikuttamiseen ja kertoi keskusteluyhteydestä Erdoganin kabinettiin. Niin ikään hän sanoi, että myös ulkoministeri Pekka Haavistolla (vihr.) on erittäin hyvä suhde kollegaansa.
– Ja me saamme tietysti sitä kautta myöskin ajatteluamme, toiveitamme esiin, hän sanoi.
Millainen Nato-maa Suomesta?
Yksi Suomea odottava kysymys on, millainen Nato-maa siitä on tulossa.
Pääaskare Suomelle on yli 1 300 kilometrin mittainen raja Venäjän kanssa. Se kasvattaa mittavasti myös Naton ja Venäjän rajaa.
Natossa on kuitenkin erilaisia painotuksia siitä, mikä on tärkeää. Muun muassa Yhdysvaltoja kiinnostaa Kiina-painotus, useita maita terrorismi, osaa maista kriisinhallinta ja Naton itälaitaa Venäjä. Aikooko Suomi tehdä Natossa jotakin muuta kuin torpata Venäjän uhkaa omalla kulmallaan?
Niinistö tunnisti erot painotuksissa, mutta ei katsonut Naton sisällä olevan "suorastaan erilaisia intressejä".
– Ja minusta Suomen pitää kaikkiin niihin kiinnittää huomiota.
Sekä lipunnostotilaisuuden puheessaan että myöhemmin tiedotustilaisuudessa Niinistö kuitenkin nosti esille myös Suomen pohjoismaisuuden, vakauden ja demokraattisuuden.
– Minä pidän Suomea vakaana pohjoismaisena demokratiana, joka tietysti pitää yllä demokraattiset arvonsa, mutta pitää yllä myös turvallisuutta. Ja luulen, että me Pohjoismaista saamme aika paljon samanlaista ajatuspohjaa. Löydämme hyvin paljon samanlaista ajattelua.
Hän kuitenkin lisäsi, että Venäjä on varmasti juuri nyt ja pitkään mielessä.