Presidentti Sauli Niinistö on toiveikas Ruotsin Nato-jäsenyyden edistymisestä Vilnan Nato-huippukokouksessa. Hän korostaa STT:n haastattelussa, että ratkaisu riippuu jälleen kerran Turkin presidentistä Recep Tayyip Erdoganista. Tämä tapaa Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin Vilnassa jo huippukokouksen aattona maanantaina.
– Toivottavasti toteutuu sama ketju kuin Suomen kohdalla, että hän (Erdogan) ilmaisee positiivisen käsityksensä, jonka jälkeen sitten asia aika ripeästi etenee, Niinistö sanoi STT:lle puhelimitse perjantaina tehdyssä haastattelussa.
Hän ei ole havainnut merkkejä siitä, että Suomen nopeammin toteutunutta jäsenyyttä olisi käytetty jonkinlaisena esimerkkinä Ruotsin painostamisessa. Toisaalta Turkin viestintä oli jo alusta alkaen sen suuntaista, että Suomella todettiin olevan Turkin näkökulmasta vähemmän ongelmia kuin Ruotsilla, Niinistö muistuttaa.
Turkin lisäksi myöskään Unkari ei ole vielä ratifioinut Ruotsin jäsenyyttä. Suomen jäsenyyden Unkari ratifioi pikavauhtia sen jälkeen, kun Turkki näytti olevan tekemässä samoin.
"Kohtuullinen vastaus Ukrainan toiveisiin"
Suomen poliittinen johto on korostanut joka käänteessä Ruotsin pääsyn Naton jäseneksi olevan Suomen ensisijainen tavoite uutena jäsenmaana. Niinistö kuitenkin muistuttaa, että tästä huolimatta Vilnan huippukokouksen pääaihe on puolustusliiton suhde Ukrainaan.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on toivonut Natolta aiempaa selkeämpää lupausta maan pääsystä Naton jäseneksi. Nato-jäsenmaat ovat kuitenkin olleet osin eri linjoilla siinä, kuinka pitkälle Ukrainan toiveiden toteuttamisessa pitäisi mennä.
Niinistö arvioi, että kaikki Nato-maat suhtautuvat vakavasti Ukrainan tarpeisiin ja näkemyksiin eivätkä halua lähteä tietoisesti laskemaan rimaa. Silti hän arvelee, että yhteisen julkilausuman sanamuotoja joudutaan hiomaan viimeiseen saakka.
– Siellä on nyt joitain elementtejä, joista uskoisin, että eteenpäin mennään. Nyt ollaan toiveikkaita, että löytyy sellainen yksimielisyys, jolla kyetään ainakin kohtuudella vastaamaan Ukrainan toiveisiin, Niinistö muotoilee.
Presidentin mukaan Naton yhtenäisyyden puute lähettäisi väärän viestin Venäjän suuntaan.
– Ei se kovin hyvä olisi näiden kuluvan vuoden jäsenyyskeskustelujen jälkeen, hän lisää.
Maanpuolustustahto heijastuu liittolaisiin
Suomelle Naton huippukokous on nyt ensimmäinen varsinaisena jäsenenä. Lähteekö puolustusliiton 31. jäsenmaa pitämään Vilnassa korkeaa vai matalaa profiilia?
– Suomen on syytä pitää asiallista profiilia. Sitä on kyllä ylläpidetty aiemminkin Naton kokouksissa silloin, kun on paikalla oltu. Ei mitenkään yli- muttei myöskään alikorostaen, Niinistö linjaa.
Hänen mukaansa itse kokouksesta ei ole luvassa päätöksiä esimerkiksi Suomen osallistumisesta Naton rauhanajan operaatioihin, kuten liittokunnan itäisellä sivustalla oleviin monikansallisiin joukkoihin tai Baltian ilmavalvontaan.
– Mutta epävirallisissa keskusteluissa voi tulla esille paljonkin asioita, Niinistö lisää.
Huippukokouksessa on esillä jo aiemmin tehtyjen päätösten toteuttaminen muun muassa Naton puolustussuunnitelmista, johtamis- ja joukkorakenteesta sekä aseteollisuuden tehostamisesta. Näissä kaikissa Suomi on Niinistön mukaan omalta osaltaan mukana.
Aiemmin tällä viikolla julkistetussa NATOpoll-tutkimushankkeen kyselyssä yli neljä viidestä suomalaisesta kannatti Nato-jäsenyyttä. Samansuuruinen enemmistö oli myös valmis lähettämään suomalaisia joukkoja puolustamaan toista Nato-maata.
Niinistö pitää tukemisvalmiutta kuvaavaa lukua "todella kovana". Hän arvelee, että suomalaisten perinteinen asenne maanpuolustuksen tärkeyden ymmärtämisestä heijastuu nyt myös laajemmalle.
– Siinä (valmiudessa osallistua Nato-liittolaisten puolustukseen) on varmaan jossain määrin samaa taustaa. Nähdään liittokunta kokonaisuutena, yhteisenä kokonaisuutena, hän pohtii.
Bidenin vierailussa korostuu pohjoismaisuus
Tuskin on huippukokous Vilnassa ehtinyt loppua, kun Niinistö jo isännöi Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ja Pohjoismaiden päämiesten tapaamista Helsingissä ensi torstaina. Vierailun alkuperäinen idea on hänen mukaansa nimenomaan Yhdysvaltain ja Pohjoismaiden välisen yhteistyön jatkaminen ja kehittäminen, ei niinkään Bidenin vierailu tuoreimpaan Naton jäsenmaahan.
– Kenelläkään meillä ei ollut siitä tietoa siinä vaiheessa, kun tästä (vierailusta) sovittiin, Niinistö sanoo.
Yhdysvaltain presidentin visiitti Naton ja Venäjän pisimmän maarajan kupeeseen ei sekään ole Niinistön mukaan mitään erillisviestintää Venäjän suuntaan.
– Jos he ovat sitten lukevinaan jotain sellaista, niin se on sitten heidän lukemistaan. Tietysti siellä (Venäjällä) varmasti pannaan vierailu merkille, eivät Yhdysvaltain presidentit niin kauhean useasti Euroopan maissa liiku, Niinistö lisää.