Nobelin rauhanpalkinnon voittaja, presidentti Martti Ahtisaari osasi olla neuvotteluissa myös tiukka, korosti presidentti Tarja Halonen maanantaina Ylen A-studiossa. Halonen muisteli ja muistutti, että maanantaina edesmenneessä Ahtisaaressa yhdistyivät rauhanneuvottelijalle tarpeelliset eri puolet.
– Voidakseen neuvotella ihmisten kanssa pitää olla halu tutustua ihmisiin. Ahtisaari oli mukava (tapaamisten) isäntä. Mutta myös tietynlaista tiukkuutta vaadittiin, ministerinä Ahtisaaren presidenttikaudella ollut Halonen sanoi.
– Ahtisaarella oli myös moderni neuvottelutaktiikka.
Ahtisaaren jälkeen presidentiksi valitun Halosen mukaan osa suomalaisista ymmärsi mutta osa ei, miten tärkeä asema Ahtisaarella oli ulkomailla.
– Silloin ei ollut mikään valtti Suomessa kertoa, kuinka monta kertaa oli tullut käytyä ulkomailla.
Vaikka Martti Ahtisaaren nousu presidentiksi poliittisten piirien ulkopuolelta oli useille yllätys, aivan poikkeuksellisesta ilmiöstä ei ollut Halosen mukaan Ahtisaaren valtaannousun aikoina kyse.
– Monessa Euroopan maassa haettiin silloin valtionjohtajia, jotka eivät olleet ihan tutusta poliittisesta kaavasta.
Kokosi tiimiin erilaisia lahjakkuuksia
Halonen halusi samalla tuoda esiin Ahtisaaren puolison, Eeva Ahtisaaren roolin. Se oli suurempi kuin moni tietää.
– Vaikka Eeva Ahtisaari oli usein vetäytyvä, hän oli aktiivisesti Martin tukena.
Suomessa ei kovin yleisesti taidettu tietää sitäkään, että YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan oli ollut aiemmin urallaan Ahtisaaren alainen.
Ahtisaarella oli Halosen mukaan ymmärrystä siitä, mitä toimivan tiimin rakentaminen edellyttää.
– Kun hän perusti konfliktinratkaisun järjestön CMI:n, lähtökohta oli, että mukaan tulleilla ihmisillä oli kullakin erikoistaitoja.
Presidentti Halonen sai vastata A-studiossa myös kysymykseen, mikä on Martti Ahtisaaren vahvin perintö.
– Pienelläkin maalla voi olla merkittävä rooli. Lisäksi Ahtisaari loi uudenlaisen neuvottelutaktiikan.
Lasse Lehtinen: Ahtisaari suhtautui ihmisiin vailla ennakkoasenteita
Presidentti Martti Ahtisaarella oli sellainen myötäsyntyinen lahja, että hän suhtautui ihmisiin erittäin tasa-arvoisesti ja vailla ennakkoasenteita. Näin sanoo kirjailija ja entinen europarlamentaarikko Lasse Lehtinen (sd.), joka oli keskeisenä puuhamiehenä Ahtisaaren presidentinvaalikampanjassa.
– Hän tuolla Suomen maaseudulla, toreilla ja muualla, suhtautui aivan yhtä ystävällisen luontevasti ihmisiin, jotka tulivat puhuttelemaan häntä, kuin kansainvälisissä diplomaattikuvioissa, joissa hän jutteli korkea-arvoisten ihmisten kanssa, Lehtinen kertoo STT:lle.
– Sama teeskentelemätön, tasavertainen kunnioittava asenne ihmisiin.
Suhtautuminen kanssaihmisiin oli Lehtisen mukaan myös ratkaiseva tekijä siinä, että Ahtisaari vuonna 1994 onnistui saamaan suomalaisten tuen ja nousemaan presidentiksi.
– Eihän hänelläkään ollut aivan koko puolueen (SDP:n) tukea näissä pyrkimyksissä, mutta se tuki piti sitten hankkia vähän laajemmalta.
Ahtisaari valittiin Suomen presidentiksi ensimmäisellä suoralla kaksivaiheisella kansanvaalilla. Vaalien toisella kierroksella hän voitti RKP:n ehdokkaan Elisabeth Rehnin.
Uskottava neuvottelija
Lehtisen mukaan Ahtisaari oli erittäin hyvä valinta presidentiksi aikana, jolloin Suomi oli saanut mahdollisuuden liittyä Euroopan unioniin.
– Silloin oli hyvä, että meillä oli presidentti, joka oli sataprosenttisesti EU-myönteinen.
Lehtinen sanoo, että Ahtisaari vastaanotettiin lännessä aivan eri tavalla kuin aiemmat presidentit.
– Suomen lännettymisen kannalta hänellä oli suuri merkitys.
Presidenttinä toimiminen toi Lehtisen mukaan vielä rutkasti lisää arvovaltaa Ahtisaarelle rauhanneuvottelijana.
– Hän oli uskottava neuvottelija, kun hän oli ollut pohjoismaisen maan presidentti.