Odotukset maanantaina Azerbaidzhanissa alkavan ilmastokokouksen osalta lässähtivät kuluvalla viikolla. Syy on se, että tammikuussa Yhdysvalloissa Valkoiseen taloon astelee Donald Trump, joka on muun muassa kutsunut ilmastonmuutosta huijaukseksi.
Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma uskoo, että Trumpin valinta presidentiksi luo kokouksen ylle ainakin aluksi epätietoisen ja pettyneen ilmapiirin.
– Todennäköistä on, että Trump jatkaa aiemmalla ilmastopoliittisella linjallaan. Eli hän lähes ensitöikseen tammikuussa vetäytyy ilmastoneuvotteluista ja koko Pariisin sopimuksesta. Tämä on se odotusarvo, joten tämä kyllä vaikuttaa kokouksen ilmapiiriin, Vihma sanoo.
Azerbaidzhaniin YK:n COP29-kokoukseen matkaavat toki nykyisen presidentin Joe Bidenin neuvottelijat, mutta heidän sopimansa asiat eivät sido Trumpin hallintoa.
– Kyllähän se laskee tunnelmia niin etelässä kuin Euroopassa, että tällainen johtava suurvalta on mitä ilmeisimmin neljä vuotta käytännössä pois pelistä, mitä tulee kansainväliseen ilmastotyöhön. On tavallaan ymmärrettävää, että tässä on ainakin hetken aikaa sellainen pieni lamaannus.
Marraskuun ilmastokokouksesta on puhuttu myös eräänlaisena välikokouksena suuremman huomion kohdistuessa Brasiliassa ensi vuonna järjestettävään COP30-kokoukseen.
– Olen vähän samaa mieltä, tässä on jonkinlaista välikokouksen ilmapiirin tuntua. On mahdollista, että päätökset ovat hieman ylimalkaisia ja sisältävät esimerkiksi työohjelmia, ja vaikeampia kompromisseja lykätään ensi vuodelle.
Vihman mukaan Brasiliassa on tarkoitus käsitellä maiden kansallisia päästövähennystavoitteita.
– Trumpin Yhdysvalloilta ei ole tulossa uutta kansallista päästösitoumusta vuoden 2030 jälkeiselle ajalle. Sellaista ei nyt voida odottaa.
Ei mikään tähdenlento
Viime kaudellaan 2017–2021 Trump veti Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta, mutta ratifiointisääntöjen vuoksi Yhdysvaltojen virallinen irtautuminen tapahtui vasta kolmen vuoden kuluttua. Virallisen irtautumisen jälkeen ei mennytkään kuin muutama kuukausi, kun Yhdysvalloissa valta vaihtui ja uusi presidentti Biden liitti Yhdysvallat takaisin sopimukseen.
Tällä kertaa Trumpin ei tarvitsisi odottaa kolmea vuotta, vaan Yhdysvallat olisi vuoden jälkeen ulkona Pariisin sopimuksesta.
Vihman mukaan Trumpin viime presidenttikauden aikaan oli optimismia siitä, että ilmastotoimissa pakittamisessa oli kyse vain neljästä vuodesta – eli Trumpin presidenttikaudesta. Nyt tulevaisuudennäkymä on epävarmempi.
– Trumpin paluu osoittaa, että tämä ei ollut mikään yhden kerran tähdenlento, vaan että Amerikka on rakenteellisesti tällä hetkellä ilmastopoliittisesti varsin epäluotettava toimija.
Yhdysvaltojen päästöt kuitenkin jatkavat laskua
Viime kaudellaan Trump myös purki yli sata ympäristölakia tai -normia.
– Se oli jonkinlainen ennätys Amerikan poliittisessa historiassa. Samaa on nytkin odotettavissa. Yksi Trumpin slogan, mitä hän kampanjassaan jatkuvasti toistellut, on "drill baby drill" (poraa, beibi, poraa). Hänellä on nostalginen visio öljyllä ja hiilellä käyvästä Amerikasta, vahva tunneside siihen suuntaan.
Trumpin lupailemilla toimilla on luonnollisesti vaikutusta Yhdysvaltojen päästökehitykseen. Vihman mukaan on kuitenkin oletettavaa, että Yhdysvaltojen päästöt jatkavat laskuaan tulevina vuosina. Laskukäyrä on kuitenkin selvästi loivempi kuin Bidenin ja tämän varapresidentin Kamala Harrisin linjalla olisi ollut oletettavissa.
Vihma viittaa brittiläisellä Garbon brief -sivustolla julkaistuun analyysiin, jossa on arvioitu Bidenin linjan ja Trumpin ilmastopolitiikan purkutyön erotusta päästöjen määrässä. Analyysin mukaan Trumpin toimet aiheuttavat lisäpäästöjä jopa neljä miljardia tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuoteen 2030 mennessä.
– Se vastaa suunnilleen EU:n ja Japanin vuosittaisia päästöjä. Kyse on merkittävästä erosta, Vihma sanoo.
Päästöjen laskun jatkuminen johtuu Vihman mukaan pitkälti uusiutuvan energian osuuden lisääntymisestä sekä hiilivoiman ja liikenteen päästöjen sääntelystä.
"Ilmastojohtajuus hyvin eurooppalainen ajatus"
Entä mitä tekee toinen suurvalta Kiina? Voiko tämä olla hetki, jolloin Kiina ottaisi johtajuutta ilmastotoimissa itselleen vai vetääkö se jarrua Yhdysvaltojen kanssa samaan tahtiin? Vihma ei usko, että Kiina lähtisi hakemaan ilmastojohtajuutta itselleen.
– Uskoisin, että Kiina ja Yhdysvallat voisivat yhdessä mennä pidemmälle kuin yksitellen. Pikemminkin se, että yksi suurvalta lintsaa, vähentää paineita Kiinalta tehdä kunnianhimoisempia toimia. Mielestäni on jotenkin hyvin eurooppalainen ajatus, että olisi aina joku ilmastojohtajuus, jonka joku muu sitten ottaisi. Että kun yksi lähtee pois, muut lisäävät kunnianhimoa. En ole ihan vakuuttunut, että sellaista dynamiikkaa tapahtuisi.
Trumpin valinnan vaikutus Euroopan ilmastopolitiikkaan ja vihreään siirtymään onkin Vihmasta kiinnostavaa nähdä.
– Miten pärjätään oletettavasti aggressiivisemman Amerikka ensin -roolin ottavan Yhdysvaltojen kanssa? Pystytäänkö esimerkiksi asettamaan hiilitulleja vuodesta 2026 kuten aiottiin, vai pelätäänkö kauppasotaa ja Trumpin vastatoimia esimerkiksi turvallisuuskentällä, Vihma pohtii.