Vuonna 2032 – eli vain 9 vuoden kuluttua – Suomessa on opiskelujaan aloittavia nuoria vähemmän kuin on aloituspaikkoja yhteensä Suomen korkeakouluissa.
Ja kaikki nuorethan eivät mene ammattiopiston tai lukion jälkeen opiskelemaan ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.
Edessä on siis väistämättä korkeakoulujen opiskelupaikkojen vähentäminen ja toisaalta ulkomaalaisten opiskelijoiden houkutteleminen entistä voimallisemmin Suomeen.
Esimerkiksi Vaasan yliopiston tavoitteena on nostaa kansainvälisten opiskelijoiden määrä 35 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Ulkomaisten opiskelijoiden houkuttelemisessa Vaasaan tehdään jo nyt töitä hartiavoimin.
Monella alalla on työvoimapulaa, ja jos akkuteollisuuden tehtaita saadaan tänne, kysyntä kansainvälisistä osaajista vain kasvaa.
Vaasassa annettavan, laadukkaan koulutuksen markkinointi on ilmeisen onnistunutta.
Tämän kevään ensimmäisessä opiskelijahaussa sekä Vaasan ammattikorkeakoulu Vamk että Vaasan yliopisto saivat ennätysmäärän hakemuksia englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiinsa.
Vamkin kansainvälisiin ohjelmiin haki yli 8 500 nuorta muun muassa Sri Lankasta, Intiasta ja Vietnamista sekä useasta Afrikan maasta.
Vamk on markkinoinut itseään lukiovierailuilla esimerkiksi Arabiemiirikunnissa ja Intiassa. Jo nyt Vamkissa on opiskelijoita 45 eri maasta.
Vaasan yliopiston kansainväliseen maisterihakuun tuli yhteensä lähes 5 000 hakemusta 84 maasta. Eniten hakemuksia tuli Pakistanista, Bangladeshista, Nigeriasta ja Sri Lankasta.
Kaiken sen työn ja kouluttamisen jälkeen on turhauttavaa, jos ulkomaalaiset opiskelijat päättävätkin lähteä töihin jonnekin muualle, eivätkä jää Vaasaan.
Heidän pitämisekseen tällä seudulla korkeakoulut ja alueen yritykset tekevät yhteistyötä. Siinä on mukana Vaasan kaupunki, joka omistaa niin ikään kansainvälisiä opiskelijoita kouluttavan ammattiopisto Vamian.
Yliopiston uusi rehtori Minna Martikainen kertoi hiljattain eräässä tilaisuudessa, että yliopisto panostaa kolmeen asiaan ulkomaalaisten opiskelijoiden pitämiseksi Vaasassa opintojen jälkeenkin.
Ensinnäkin heille tarjotaan heti alusta lähtien suomen ja ruotsin opintoja, vaikka varsinaiset tutkinto-opinnot ovat englanniksi. Suomen oppiminen auttaa paljon maahan sopeutumisessa ja täkäläisen toimintakulttuurin ymmärtämisessä.
Toiseksi he saavat tutorin, joka auttaa Vaasaan asettumisessa ja käytännön asioissa. Yliopiston urapalvelut auttaa työnhakuun ja harjoitteluihin liittyvissä asioissa. Ja kun töitä löytyy, he saavat mentorin, joka henkilökohtaisesti opastaa työssä.
Kolmanneksi Vaasan yliopisto koordinoi Vaasa Spouse Programme -ohjelmaa, jossa ovat mukana kaupunki sekä Pohjanmaan ely-keskus ja TE-toimisto. Puoliso-ohjelmaan pääsevät ne maahanmuuttajat, jotka ovat tulleet Vaasaan puolisonsa töiden tai opintojen takia. Tavoitteena on tukea heitä sosiaalisen ja ammatillisen verkoston luomisessa.
Entä millaisin silmin kansainväliset opiskelijat sitten katsovat Vaasaa ja Suomea? Kysyimme sitä kolmelta Vaasan yliopistossa opiskelevalta nuorelta. Lue siitä tämän lehden sivuilta 4–5.