Poliittinen kevät eduskunnassa pyörähti virallisesti ja juhlavasti käyntiin alkuviikosta muun muassa puhemiehistön valinnalla. Itse olen viimeisten kolmen viikon aikana osallistunut kansalliseen maanpuolustuskurssiin, joka on ollut niin opettavainen kuin innostava. Kurssiin kuuluu myös internaattijakso ja tätä kirjoittaessa olen juuri noussut punkasta Kainuun prikaatin kasarmilla.
Kun tilanne maailmalla on epävakaampi kuin aikoihin tarvitsemme Suomessa vakaan kokonaisturvallisuuden, mukaan lukien uskottavan maanpuolustuksen sekä huoltovarmuusajattelun.
Viimeisiä viikkoja on leimannut myös presidenttivaalien kampanjahuuma. Tähänastinen kampanja on ollut monipuolista ja olen iloinen siitä, että äänestysprosentti ensimmäisellä kierroksella oli korkeampi kuin viime presidenttivaaleissa.
Tällä hetkellä kisaa käyvät kaksi osaavaa ja toisiaan kunnioittavaa ehdokasta ja olen varma, että kansa valitsee heistä hyvän presidentin Suomelle seuraamaan sitä ansiokasta työtä, jota presidentti Niinistö viimeiset 12 vuotta on tehnyt. Muista äänestää.
Kuitenkin tuleva kevät tuo mukanaan myös monia muita poliittista keskustelunaiheita.
Itärajan tilanne on edelleen epävakaa ja hallitus on siksi päättänyt pitää rajan toistaiseksi suljettuna. On tärkeää, ettemme anna Venäjälle mahdollisuutta vaikuttaa turvallisuuteemme oli kyse sitten rajaa ylittävistä henkilöistä tai hybridihyökkäyksistä. Itärajan tilannetta tulee seurata tarkasti kevään aikana.
Turvallisuusuhat koskevat nykypäivänä myös moninaisia uhkia, jotka ulottuvat perinteisistä sotilaallisista konflikteista aina luonnonkatastrofeihin, kyberuhkiin ja terveyskriiseihin. Siksi turvallisuus edellyttää nykypäivänä kokonaisturvallisuuden näkökulmasta lähestymistapaa, joka kattaa yhteistyön eri sektoreiden välillä.
Sotilaallisten voimavarojen lisäksi tarvitaan poliisin, terveydenhuollon, pelastuspalvelun, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan aktiivista osallistumista. Yhteistyö luo synergiaa ja mahdollistaa nopeamman ja tehokkaamman reagoinnin erilaisiin uhkiin. Tässä ollaan Suomessa hyviä.
Valtion taloudellinen tilanne on valitettavasti heikkenemässä ja on selvää, että tulemme tarvitsemaan mittaviakin lisätoimia sen tasapainottamiseksi. Tämä konkretisoituu viimeistään kevään budjettiriihessä, jossa hallitus yhtenäisesti esittää uusia keinoja. On epäreilua tulevia sukupolvia kohtaan, että elämme yli varojemme ja siksi meidän on kannettava vastuu – myös silloin kun se todellakaan ei ole helppoa eikä kivaa.
Tarvitsemme tulevaisuudessa innovaatioita ja investointiporkkanoita yrityksille, jotka voivat johtaa kasvuun. Tarvitsemme myös lisää työperäistä työvoimaa.
Ministeri Henriksson toi ansiokkaasti viime viikolla esiin, että hallituksen tulee tarkastella hallitusohjelman kirjausta, jossa työperusteisen oleskeluluvan haltijan on poistuttava Suomesta, mikäli työsuhteen päättymisen jälkeen ei saa kolmen kuukauden aikana uutta työsuhdetta. Suomi tarvitsee osaajia ja sille on luotava oikeanlaiset edellytykset.
Kesäkuun alkupuolella käydään myös eurovaalit. Eurovaaleilla on laajempi vaikutus kansainväliseen politikkaan. Vaalit tarjoavat mahdollisuuden näyttää, mitä Suomi edustaa Euroopan unionin jäsenenä, ja ne vaikuttavat suoraan siihen, millaisen äänen Suomi tuo esiin eurooppalaisella näyttämöllä
Me tarvitsemme vahvan Euroopan unionin etenkin kun maailmanpolitiikassa tuulee. Siksi eurovaalit tulevat olemaan erityisen tärkeät niin kansainvälisesti kuin Suomessa. Suomen edustajien vaikutusvalta ja kyky neuvotella ovat avaintekijöitä, kun rakennetaan vahvoja suhteita muiden Euroopan maiden kanssa. Euroopan parlamentin jäsenten rooli on merkittävä myös kansainvälisellä diplomatian kentällä. EU on yksi maailman suurimmista talouksista ja vaikuttajista, ja parlamentin päätöksillä voimme yhdessä edistää rauhan toteutumista niin Euroopassa kuin muualla Suomessa.
Mikko Ollikainen
RKP:n kansanedustaja Maalahdesta