Lukiessani Aki Ruotsalan 20.3. julkaistua mielipidekirjoitusta ”Kyse on lopulta demokratian puolustamisesta”, on syytä Akia hieman muistuttaa, miten Suomen nykyinen demokraattinen päätäntävalta on saanut alkunsa.
Kirjoituksessa kerrotaan demokratian olevan rikki, johtuen vallitsevista poliittisista lakoista. On siis syytä palata ajassa yli 100 vuotta taaksepäin ja Suomen eduskunnan perustamislähteille.
Vuonna 1905 Suomessa vallitsi suurlakko eli nykytermein poliittinen lakko. Kyllä, luit oikein. Taas vihervasemmiston hörhöt eivät sulattaneet silloista menoa ja haittasivat jälleen maan kehittymistä.
Poliittisen lakon suurimpina syinä olivat Venäjän aiheuttama itsevaltias hallintotapa ja muut yhteiskunnassa vallitsevat epäkohdat.
Marraskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1905 lausuttiin Tampereen kaupungintalon parvekkeelta kymmentuhantiselle yleisölle Julistuskirja Suomen kansalle, ns. ”Punainen julistus”.
Julistus oli ensimmäinen Suomen historiassa esitetty ja siinä mainittiin tämän poliittisen lakon yleiset tavoitteet. Ne olivat Venäjän sortotoimien lopettaminen, yleisen äänioikeuden toteuttaminen, kansalliskokouksen koolle kutsuminen sekä väliaikaisen hallituksen nimittäminen. Kansa oli kyllästynyt yksivaltaiseen päätäntätapaan, jossa tavallisia kansalaisia ei kuunneltu.
Vuonna 1905 Suomessa äänestysoikeus oli hyvin rajattu ja se perustui ihmisten toimeentuloon. Vain tietyn toimentulorajan ylittävät ihmiset saivat äänestää ja naisilla äänioikeutta ei ollut.
Kevään 1905 aikana säädyt olivat kuitenkin kokoontuneet pohtimaan muutosesitystä, jossa äänioikeutta olisi laajennettu. Säätyjen valiokunta oli valmis naisille äänioikeuden antamaan, mutta ei kuitenkaan vaalikelpoisuutta.
Pappissääty ei naisille äänioikeutta halunnut antaa ja näin ollen muutokselle ei tukeaan antanut.
Tämä poliittinen lakko aiheutti valtiollisten olojen lieventymisen ja Venäjä lupasi maalle yksikamarisen eduskunnan.
Marraskuussa pidetyssä kansalliskokouksessa valittiin punaisen julistuksen edellyttämä väliaikainen hallitus. Tästä alkoi uuden valtiopäiväjärjestyksen laatiminen sekä muodostettiin senaatti vauhdittamaan uudistuksia.
Senaatin tärkeimpinä tehtävinä oli säätää suomalaiseen yhteiskuntaan yleinen äänioikeus, sanan-, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus.
Tärkeimpänä muutoksena oli pohdinta, miten kansanedustajalaitoksen rakenne muodostettaisiin.
Tuolloin siis jo luotiin nykyisen eduskunnan perustukset ja Suomessa hyväksyttiin uusi valtiopäiväjärjestys 29.5.1906.
Ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin vuonna 1907, jolloin yhtäläinen äänioikeus oli ensimmäistä kertaa voimassa. Näissä vaaleissa eduskuntaan valittiin 19 naista, ensimmäistä kertaa Suomen historiassa.
Palatakseni vielä vuoden 1905 tapahtumiin ja kaupungintalon parvekkeelta annettuun julistukseen. Julistuksen lausui ääneen muuan Eetu Salin. Tarina kertoo, että minut on nimetty hänen mukaisesti. Kannan nykypäivänä ylpeästi tuota nimeä. Demokratian puolustajana.
Eetu Lehtola (sd.)
puoluevaltuutettu
Seinäjoki