Suomessa alkavat maanantaina jälleen uudet poliittiset lakot, joiden on kerrottu kestävän kaksi viikkoa. Tällä kertaa lakot ovat aiempaa pidempiä, mutta kohdistuvat harvemmille yhteiskunnan osa-alueille. Vaikutukset näkyvät ennen kaikkea Suomen viennissä ja teollisuudessa.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan lakot aiheuttavat alustavan arvion mukaan 320 miljoonan euron vahingot Suomen bruttokansantuotteelle.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n lakko pysäyttää Suomen viennin kahdeksi viikoksi. Katkot tavarantoimituksissa vaikuttavat niin metalliteollisuuteen, kemianteollisuuteen, metsäteollisuuteen kuin energiantuotantoonkin. Lakolla on todennäköisesti vaikutuksia myös polttoaineen ja elintarvikkeiden toimituksiin.
Teollisuusliiton ja Sähköliiton lakon piirissä ovat esimerkiksi Outokummun ja SSAB:n terästehtaat Torniossa ja Raahessa.
Palkansaajakeskusjärjestö SAK vastustaa lukuisia hallituksen työelämään kaavailemia muutoksia ja sosiaalietuuksien leikkauksia, ja sen jäsenliitot ovat järjestäneet jo aiemmin lukuisia poliittisia työtaisteluita.
Tälläkin kertaa STTK:hon kuuluva Ammattiliitto Pro on mukana toimissa.
Haluaako kukaan vientimallia lakiin?
Perjantaina työmarkkinatoimijat olivat koolla Kesärannassa pääministeri Petteri Orpon (kok.) kutsusta.
– Aika nopeasti kävi ilmi sekä pääministerin että työministerin sanoituksista, että heillä ei ollut mitään uutta tuotavana siihen pöytään, kertoo STT:lle Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström.
Orpo ja työministeri Arto Satonen (kok.) toivat esiin hallituksen toiveen, että työmarkkinamallista ryhdyttäisiin neuvottelemaan työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen välillä.
Osa työmarkkinaosapuolista on hyvinkin halukkaita osallistumaan neuvotteluihin vientivetoisesta työmarkkinamallista. Kivenä kengässä ovat kuitenkin SAK:n liitot, jotka katkaisivat neuvottelut joulukuussa.
Ekström kertoo todenneensa kokouksessa, että olisi hyvä päästä neuvotteluihin ja ratkaisuihin, jotta lakimallia vientivetoisuudesta ei tarvitsisi kirjata lakiin. JHL kuuluu SAK:hon.
Julkisen alan palkansaajat ovat olleet huolissaan, että jos valtakunnansovittelijan ratkaisuehdotukset sidotaan vientialojen palkankorotuksiin, julkisen alan työntekijät sysätään ikuiseen palkkakuoppaan.
Ekström näkee, että sovittelijan merkityksen pienenemisen myötä työriitoihin olisi vaikeampaa löytää ratkaisuja. Hän on vakuuttunut, että tämän myötä lakot lisääntyisivät.
Hallitus on toistanut, että toivoo asiassa sopimusta työmarkkinaosapuolten kesken.
Ekström arvelee, että lainsäädäntöpaketti voi olla vaikeaa saada sellaiseen muotoon, ettei se riitelisi kansainvälisiä sopimuksia ja direktiivejä vastaan.
AY-liike näkee, että muutokset murentavat järjestelmää
SAK totesi perjantain tapaamisessa jälleen, että neuvoteltavaksi pitäisi saada muitakin asioita työmarkkinamallin lisäksi. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on sanonut, että näitä asioita ovat työrauhakysymykset ja paikallisen sopimisen säännöt.
Ekströmin mukaan asioita voitaisiin katsoa esimerkiksi työryhmissä.
– Eikä niillä välttämättä tarvitse olla samantyyppisiä aikataulujakaan, mutta pitää tietysti olla luottamus siihen, että prosessi on aito, ja sehän tässä puuttuu nyt kokonaan.
Ekströmin mukaan asiat vaikuttavat työmarkkinoiden neuvottelu- ja sopimustoiminnan edellytyksiin jatkossa. Kaavaillut muutokset paikalliseen sopimiseen toisivat uusia pelisääntöjä työpaikoille, joissa työnantaja ei ole järjestäytynyt eli ei kuulu työnantajaliittoon.
Tällä hetkellä paikallista sopimista eli yleissitovasta työehtosopimuksesta poikkeamista voivat lähtökohtaisesti tehdä vain järjestäytyneet työnantajat, mutta hallitus ajaa tähän muutosta. Asiaa koskeva lakiesitys on tällä hetkellä lausuntokierroksella.
– Meillä on vahva näkemys siitä, että tämä muutos tulee tarkoittamaan pitkässä juoksussa sitä, että se murentaa yleissitovuusjärjestelmää tässä maassa ja vahvistaa sellaisten yritysten toimintaedellytyksiä näissä asioissa, jotka eivät ehkä muutenkaan pelaa ihan samoilla pelisäännöillä kuin järjestäytyneet työnantajat, sanoo Ekström.
Valtiosihteeri käy osapuolet läpi
Perjantain tapaamisessa pääministeri Orpo antoi Arto Satosen valtiosihteerille Mika Nykäselle tehtäväksi olla yhteydessä tapaamisessa olleisiin työmarkkinatahoihin ja selvittää, voisivatko he palata neuvottelupöytään.
– Siinä oli spontaanisuuden piirteitä kyllä jonkin verran, kuvailee Ekström tilannetta.
Ekströmin mukaan on vaikeaa nähdä, että keskustelut voisivat viedä tilannetta eteenpäin. Hän näkee, että tarkoituksena on saada kirjoihin ja kansiin osapuolten näkemyksiä tilanteesta.
Nykäsen mukaan kyseessä on kierros, jossa kartoitetaan, miten saataisiin kasaan tilanne, jossa työmarkkinaosapuolet voisivat jatkaa neuvotteluja.
– Pääministeri Orpo haluaa, että kaikkia tahoja kuunnellaan, kertoo Nykänen STT:lle.
– Eri osapuolten näkemyksiä ja tarpeita tässä kartoitetaan ja sen jälkeen katsotaan, miten päästään eteenpäin.
Nykänen kertoo, ettei lähde käymään minkään tahon kanssa erilliskauppaa tai neuvottelua siitä, millä ehdoilla he tulisivat pöytään.
– Ei ole mitään sellaista koria mukana mihinkään suuntaan, josta jokaiselle voisi jotain heidän haluamaansa tarjota.
Työ alkaa maanantaina, mutta valmisteluja on tehty jo viikonlopun aikana.
Vielä ei ole tehty valintaa, että keskustellaanko esimerkiksi keskusjärjestö SAK:n kanssa vai erikseen sen jäsenliittojen kanssa. Kohderyhmä ovat ne järjestöt, jotka olivat mukana perjantain tapaamisessa pääministerin luona.
– Lähtökohta on ollut se, että kaikkien kanssa keskustellaan.