Otsikon väite voi kuulostaa yliammutulta kotimaisessa poliittisessa ilmastossa. Meteorologiassa polarisointi tarkoittanee sääolojen muuttumista äkisti vaihteleviksi ja/tai ilmanolojen ääripäiden voimistumista. Poliittisessa ilmastossa lienee jotakin vastaavaa tapahtunut tai tapahtumassa myös Suomessa.
Kun 2019 Arkadianmäen kansanedustajavaaleissa ns. vihervasemmistopuolueet menestyivät varsin hyvin ja ”löysivät toisensa” vaalien jälkeisissa hallitusneuvotteluissa ykköspuolue SDP:n johdolla, maamme sai ensimmäisen vihervasemmistoenemmistöisen kokoonpanon. Sen selvimmin ei-sosialistisiksi ”tukijäseniksi” pj. Antti Rinne sai mukaan keskustan ja RKP:n. Rinne itse kärsi poliittisen kannatusvajeen ja demareita alkoi jo vuoden 2019 loppupuolella luotsata liki tuntematon Sanna Marin. Nyt 2023 vaaleissa SDP sai kohtuuhyvän äänimäärän, vaikka jäikin sijalle 3.
Nyt voittaja kokoomus pj. Orpon johdolla kokoaa maan historian selkeintä porvarihallitusta. Siltä ainakin näyttää vappua 2023 odoteltaessa.
On hyvin ilmeistä, että Petteri Orpo onnistuu koostamaan yhdessä PS-puolueen, KD:n, RKP:n ja oman taustapuolueensa kokoomuksen kanssa ”puhtaasti ei-sosialistisen” koalition ilman toistuvaa suurtappion kärsinyttä keskustaa.
Annika Saarikko johtaa jatkossa oppositiopalstaa porvarien osalta. Helppoa sekään ei ole, vaikka helppo ei ole Orpo-pojan valssitahtienkaan askellus.
Onko polarisoituminen eli vihervasemmistopuolueiden keskinäinen lähentyminen ja toisaalta oikeistosuuntaisten puolueiden välinen kahtiajakauma jatkossa Suomen politiikan luonne? Siltä näyttää.
Maassamme on nyt kehityskulku, jossa siis tapahtuvat yhä selvemmät yhteiskunnalliset äärivaihtelut maan hallituspolitiikassa. Hyväkö niin? Aika näyttää.
Itseäni maalaistalon jälkikasvuna huolestuttaa yhä enemmän kotimaisen elintarvikeomavaraisuuden kaventuminen ja maaseudun ja maalaisten etujen ajajien kannatusosuuden kaventuminen eduskunnassa. Se näet vääjäämättä merkitsee myös perinteisen maa- ja karjatalousaseman kurjistumista ja maatilojen kuolonvauhdin kiihtymistä. Sitä pelkään, koska talonpoikaisammattien edunajajien osuus parlamentissa yhä vähenee. Oikeistopuolue kokoomuksen tehtäväksi tulee pitää viljelijäväestön eduista huolta hallituksessa. KD:n pj. Essayah tosin osoitti vaalitaistossa aihon huolestuneisuutensa viljelijöiden vähentymisestä.
Se, että politiikan äärilaitojen voimin johdetaan maatamme, on uusilmiö. Tähän astihan Suomessa on useimmiten ollut joko sinipuna- tai demari-keskustajohtoisia koalitiokabinetteja. Onko maassamme alkanut monipuoluejaon harveneminen?
Jouko Pesonen
Alajärvi