Suomessa on nyt 22 rekisteröityä puoluetta eli niin monta jollain tavalla eri käsitystä, mikä olisi maalle ja kansalle parasta. Puolueitten pitää olla lähtökohtaisesti eri mieltä asioista toistensa kanssa, että olisivat vaihtoehtoja vaaleissa.
Siitä johtuen koko maata ja kansaa koskevaa sote-uudistusta vatuloitiin toistakymmentä vuotta. Nyt vasta se alkaa lähestyä niitä, joita varten se on tarkoitettu.
Koronavirusten tunkeutuminen maahan aloittaakseen oman biologisen sotansa kaataen ihmisiä petiin sieltä nousematta, on vähentänyt kevyttä pintapolitikointia. Toki torjuntakeinoista piti saada riitoja aikaan.
Nyt on kuitenkin ollut rohkaisevaa huomata, kun naapurimme Venäjä hyökkäsi rajanaapurinsa, Ukrainan, kimppuun, joka sekään ei ole Naton jäsen, niin poliittinen keskustelu turvallisuudestamme vakavoitui. Turhanpäiväinen kevyt pintapolitikointi on vähentynyt. Kansankin marina pikku asioista on vähentynyt.
Nato-keskustelu on vakavoitunut. Kevyt juupas-eipäs-väittely liittymisestä on muuttunut analyyttiseksi. Suurin ansio siitä on presidentti Sauli Niinistöllä.
Perustuslain mukaan eduskunta hyväksyy valtiosopimukset äänten enemmistöllä. Sen takia presidenttikin korostaa, että eduskunnan pitää saada kaikki tieto ulkoisista uhkista ja vaihtoehdoista niitten torjumiseksi päätöksenteon pohjaksi. Kansan enemmistökin on sitä mieltä, että sen vaaleissa edustajilleen antama mandaatti riittää myös Nato-päätöksen tekemiseen ja siitä vastuun kantamiseen.
Pakolaiskeskustelu somessa on myös siistiytynyt. Pahimmatkin maahanmuuton vastustajat ovat hiljaa tai kiemurtelevat, että eiväthän Ukrainan sotaa pakoon lähteneet oikeastaan olekaan pakolaisia. Oikea pakolainen on kaukaa tullut ja tummaihoinen.
Maksamme eniten Ukrainan sodasta välillisesti sitä kautta, että olemme energianapanuoralla kiinni Venäjässä ja se pitäisi katkaista Venäjän rankaisemiseksi. Pitäisi lopettaa sitä kautta Venäjän auttaminen aseistautumaan ja sotimaan. Mutta muut energiantuottajat ovat käyttäneet tilannetta hyväkseen nostaakseen hintoja.
Joudumme ottamaan lisää syömävelkaa vakuutena vain usko yhä hurjempaan talouskasvuun tulevaisuudessa. Me syömme jo tulevien sukupolvien pöydistä.
Ymmärrys vihreän siirtymän tarpeesta on lisääntynyt energiahuoltovarmuuden varmistamiseksi. Siis siirtyminen omien ja uusiutuvien energioitten käyttöön. Siinä tuuli-, vesi-, aurinko- ja ydinvoimakin lasketaan vihreiksi. Tämä on samalla myös ilmastotavoitteen mukaista.
Lopuksi pari kysymystä. Oletko valmis tyytymään vähempään tulevien sukupolvien hyväksi? Kuinka paljon itsenäisyys saa maksaa?
Markus E. Myllymäki
Vaasa