Poliisin tietoon tulleiden epäiltyjen seksuaalirikosten määrä kasvoi selvästi viime vuonna, selviää Tilastokeskuksen torstaina julkistamista ennakkotiedoista.
Ennakkotietojen mukaan seksuaalirikoksia ilmoitettiin kaikkiaan 7 100, mikä on 1 600 enemmän kuin edellisvuonna. Tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä kasvoi 29,6 prosenttia vuodesta 2022.
Vuosien 2022 ja 2023 luvut eivät kuitenkaan ole suoraan vertailukelpoisia, koska viime vuoden alusta voimaan tullut uusi seksuaalirikoslaki muutti seksuaalirikosten nimikkeitä ja perusteita.
Aiemmassa seksuaalirikoslainsäädännössä raiskaus määriteltiin väkivallan tai sen uhan kautta, kun taas uusi laki on suostumusperustainen. Tilastokeskuksen mukaan uuden lain mukaisia epäiltyjä raiskauksia kirjattiin 1 408 ja vanhan lain mukaisia 480.
Vanhan lain mukaisia rikoksia tulee vielä tilastoihin, sillä tilastointi perustuu pääosin teon tapahtumahetkellä voimassa olleeseen lainsäädäntöön.
Kaikkiaan ilmoitettuja raiskauksia oli viime vuonna 219 enemmän kuin vuonna 2022. Epäiltyjä lapsenraiskauksia tuli tietoon 416.
Uuden lainsäädännön mukaan seksuaalinen ahdistelu kattaa myös muita ahdistelun muotoja kuin koskettelun. Uuden lain mukaisesta epäillystä seksuaalisesta ahdistelusta tehtiin 1 139 ilmoitusta. Teoista 343 tapahtui internetissä.
Uuteen lakiin on myös tullut kokonaan uusia rikosnimikkeitä, kuten seksuaalisen kuvan luvaton levittäminen. Siitä tehtiin 146 ilmoitusta. Teoista 120 tapahtui internetissä.
Henkirikoksia vähemmän kuin vuosikymmeniin
Henkirikoksia tuli poliisin tietoon 62, mikä on 17 vähemmän kuin vuonna 2022.
– Tietoon tulleiden henkirikosten määrä on ennakkotietojen mukaan pienempi kuin kertaakaan sotien jälkeen. Aiempi ennätys oli vuodelta 2019, jolloin tuli tietoon 72 henkirikosta, Tilastokeskuksen yliaktuaari Kimmo Haapakangas sanoi tiedotteessa.
Henkirikoksen yritysten määrä sen sijaan kasvoi 16:lla yhteensä 365:een. Myös pahoinpitelyjen määrä kasvoi. Pahoinpitelyjä tuli tietoon kaikkiaan 40 700, mikä on lähes seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2022.
Tietoon tulleiden ryöstörikosten määrä jatkoi kasvuaan. Niitä ilmoitettiin vajaat 2 800, mikä oli lähes 18 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022.
Tilastokeskuksen mukaan ryöstöjen määrän kasvu oli prosentuaalisesti ja lukumääräisesti suurinta Oulun, Sisä-Suomen, Hämeen ja Lounais-Suomen poliisilaitosten alueella.
– Helsingin ja Uudenmaan alueen tilanne näyttäisi tasoittuneen edellisvuodesta. Koko maan tasolla ryöstörikosten määrän kasvu näyttäisi hidastuneen vuoteen 2022 verrattuna. Tuolloin kasvua oli 23 prosenttia, Haapakangas kertoi.