Poliisin voimavarat ovat vuosien saatossa keskittyneet kaupunkeihin ja taajamiin niin, että poliisin palvelutaso hälytys- ja valvontatehtävissä on heikentynyt harvaan asutuilla alueilla, arvioidaan sisäministeriön selvityksessä.
Poliisin resurssit näkyvät selvityksen mukaan myös perusrikostutkinnassa, jossa tutkinta-ajat ovat pidentyneet ja rikosten selvitystasot laskeneet. Poliisi on kuitenkin kyennyt selvittämään varsin hyvin vakavimmat, kuten henkeen ja terveyteen, turvallisuuteen ja talouteen kohdistuvat rikokset, raportissa arvioidaan.
-
Selvityshenkilönä toimi Sitrassa vanhempana neuvonantajana työskentelevä varatuomari Juhapekka Ristola ja asiantuntijana apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta.
Suomessa 176 euroa asukasta kohti, Ruotsissa 290 euroa
Hyödyllistä voisi selvityksen perusteella olla tavoitella koko poliisihallinnon järjestämistä yhden uuden poliisiviraston alaisuuteen. Viraston alla toimisivat tällöin poliisin ylijohto, sisäiset tukipalvelut, operatiiviset poliisialueet sekä keskusrikospoliisi (KRP) ja Poliisiammattikorkeakoulu.
Lisäksi sisäministeriön selvityksessä esitetään, että poliisin määrärahat tulisi kahdeksan vuoden kuluessa nostaa vastaavalle tasolle kuin muissa Pohjoismaissa, koska se helpottaisi suunnittelua ja tulosohjausta.
– Poliiseja on Suomessa väestöön suhteutettuna vähemmän kuin muualla EU:ssa, ja poliisin menot osuutena bruttokansantuotteesta ovat pienempiä kuin muissa Pohjoismaissa, tiedotteessa todetaan.
Raportin mukaan Suomessa poliisille osoitettiin viime vuonna 176 euroa asukasta kohti, kun Ruotsissa vastaava luku oli 290 euroa.
– Jos Suomen poliisin budjetti vastaisi Ruotsia, se olisi 1,6 miljardia euroa, ei 0,97 miljardia euroa.
Yksikkökohtaiset erot poliisissa ovat suuret
Sisäministeriön selvityksessä tarkasteltiin sitä, miten poliisin viimeisin hallintorakenneuudistus, niin sanottu PORA III, on toteutunut. PORA III toteutettiin 2010-luvun alkupuolella. Sen yhteydessä lakkautettiin muun muassa liikkuva poliisi ja muodostettiin nykyiset poliisilaitokset.
Selvityksessä arvioidaan, että nykyiset poliisilaitokset ovat järjestyneet tavalla, joka ei takaa poliisin toimintamahdollisuuksia yhtä tasapuolisesti kaikkialle. Yksikkökohtaiset erot ovat poliisissa suuret.
Toisaalta selvityksessä huomioidaan, että liikenneturvallisuus on Suomessa lisääntynyt, vaikka poliisin liikenneturvallisuustyö on vähentynyt.
Luottamus korkealla, mutta kokemukset laskivat
Sisäministeriön selvityksen yhteydessä tarkasteltiin myös kansalaisten luottamusta poliisiin rakenneuudistuksen aikana. Poliisiammattikorkeakoulun tekemän selvityksen perusteella suomalaisten perinteisesti korkea luottamus poliisiin säilyi halki 2010-luvun.
Sen sijaan kansalaisten kokemukset poliisista muuttuivat kielteisiksi, jos he joutuivat itse tekemisiin poliisin tai poliisin palveluiden kanssa.
– Arviot poliisin näkyvyydestä omalla asuinalueella, arviot kiireellisen hälytysavun saamisesta tapahtumapaikalle sekä arviot häiriö- ja rikosilmoitusten vaikutuksista - - ovat heikentyneet 2010-luvun kuluessa, todetaan Poliisiammattikorkeakoulun torstaina julkistamassa selvityksessä.