Poliisille ilmoitettujen tietoverkkopetosten rikoshyöty kasvoi viime vuonna noin 70 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna.
Poliisille tehtiin viime vuonna lähes 32 500 rikosilmoitusta rikoksista, jotka luokitellaan tietoverkkoavusteisiksi petoksiksi. Niissä ilmoitettiin menetetyn rikoshyötynä yhteensä yli 84 miljoonaa euroa.
Petoslajeista ylivoimaisesti yleisin oli tietojenkalastelu. Niitä ilmoitettiin poliisille noin 4 000 ja rikoshyödyksi lähes 38 miljoonaa euroa. Toiseksi eniten ilmoitettiin sijoituspetoksista ja kolmanneksi eniten rakkaus- ja dokumenttipetoksista.
Sekä rikosten että rikoshyödyn määrä on todellisuudessa suurempi, sillä kaikkia petoksia ei ilmoiteta poliisille. Lisäksi tilastoja laadittaessa osa ilmoituksista jää luokittelematta oikeaan kategoriaan esimerkiksi puutteellisten ilmoitustietojen takia.
"Kiirehtimisestä hälytyskellot soimaan"
Viime vuonna tyypillisin tietoverkkoavusteinen petos lähti liikkeelle myynti-ilmoituksesta. Seuraavaksi yleisimpiä olivat jonkin somepalvelun tai tekstiviestin tai puhelun kautta alkaneet petokset. Myös sähköpostista alkaneita tietoverkkopetoksia oli paljon, poliisi kertoo.
Rikosten uhreiksi joutuu kaikenlaisia ihmisiä. Poliisin mukaan tietojenkalasteluissa sekä rakkaus- ja dokumenttipetoksissa korostuu naisten osuus rikosten uhreina, kun taas miesten osuus sijoituspetosten uhreina on suhteellisesti suurempi.
Valtakunnallisen tietoverkkoavusteisten rikosten tutkintayksikön johtaja, rikosylikomisario Sakari Tuominen kehottaa ihmisiä tarkkuuteen ja malttiin.
– Esimerkiksi pankki ei koskaan tarvitse kenenkään henkilökohtaisia pankkitunnuksia, jotta se voisi pysäyttää jonkin rahansiirron. Varsinkin jos mukaan tuodaan kiire, pitää hälytyskellojen soida, Tuominen sanoo STT:lle.
Hän kehottaa ihmisiä käyttämään pankkitunnuksia vain pankkiasiointiin ja tunnistautumaan muuten mobiilivarmenteen tai varmennekortin avulla.
– Silloin ei ainakaan ole suoraa vaaraa, että rikollinen saisi varojen käyttöön oikeuttavat tunnukset haltuunsa.