Kansalaisia kehotetaan varautumaan poikkeusoloihin hankkimalla kotivaraksi välttämättömiä tarvikkeita. Tiedossa ei ole moniko kansalainen tai perhe on varautunut poikkeusoloihin.
Koronapandemia ja nykyinen sodan uhka ovat tilanteita, jotka eivät ole vaikuttaneet kansalaisten varautumistilanteeseen. Ei ymmärretä tilanteen vakavuutta. Olemme jo (hybridi)sodassa, mutta ei ole rohkeutta tunnustaa tilannetta, lausui tunnettu poliitikko.
Poikkeusolot kehittyvät pitemmällä aikavälillä, tai voivat alkaa sotilaallisin toimin yllätyshyökkäyksellä. Tietoliikenteen ja sähkön sekä energian jakeluverkostoihin merialueella tehdyt vahingot ovat tahallisia. Vastaavia hyökkäyksiä tehdään aseellisessa sodassa Ukrainassa.
Poikkeustilanne aiheuttaa pelkoa, hätää, ja ahdistusta. Terveys ja henki voivat tulla uhatuiksi. Heikoimmat ihmiset kuten vanhukset, yksinäiset, sairaat ja muuten vajaan toimintakyvyn omaavat ovat huonoimmassa asemassa.
Paniikki leviää tehokkaasti. Maahamme epäystävällisesti suhtautuvat tahot hakkerit, ja tehokas sähköinen tiedonvälitys ovat hybridivaikuttamisen tehokkaita välineitä.
Koronan aika oli varoittava esimerkki. Kauppojen hyllyt tyhjenivät wc-paperista, makaroneista ja kauraryyneistä. Kansalaisten ymmärrys varautumisesta ja perustarpeiden priorisoinnista harhautui ”pyllyn pyyhkimisen tasolle”.
Turun seudulla oli pitkähkö talousveden käyttökielto viime vuosituhannen lopulla. Olin menossa sukulaiskäynnille nuoren opiskelija perheen luo Kaarinaan. Ennakkoon kysyin: ”Mitä toivotte tuliaisiksi?”
Sain vastaukseksi: ”Tuokaa vettä.” Menin Turussa ostamaan pullovettä. Kävin monessa kaupassa. Vettä ei ollut myytävänä. Matkalla Kaarinaan ostin polttoainetta autoon. Liikennemyymälässä oli myytävänä pullovettä. Olisin ostanut muutaman kuuden litran pakkauksen. Pullovedellä oli myyntirajoitus 1 pakkaus/asiakas. Pitkän neuvottelun ja perustelujen jälkeen sain ostaa 3 pakkausta vettä.
Sukulaisperheen tilanne oli vaikea. Heillä oli vettä kaksi litraa. Heillä oli pieni lapsi, ei ollut autoa, ei tuttuja, eikä mahdollisuutta hakea vettä kunnallisesta hätätilajakelusta.
Vesi, lämpö, sähkö ja elintarvikkeet ovat poikkeusolojen kriittisimmät perustarpeiden asiat. Myrskytuhojen aiheuttamat sähkökatokset ovat vakava esimerkki turvallisuusvajeesta.
Sähköisiin käyttöjärjestelmiin perustuva jokapäiväinen elämä on melko suuri riski. Sähkön tai veden jakelun katkeaminen noin vuorokautta pidemmäksi ajaksi olisi katastrofaalinen häiriö. Käteistä rahaa ei olisi, eikä sitä voisi käyttää. Wc:n huuhtelu ei toimisi. Ongelma olisi vaikeampi kuin wc-paperin puuttuminen.
Asiantuntijoilla on varmaankin arvio häiriön todennäköisyydestä ja mahdollisesta toteutumisesta.
Pelastuslaki määrää tehtäväksi pelastussuunnitelman asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme huoneistoa. Vastuu pelastussuunnitelmasta kuuluu taloyhtiön hallitukselle.
Pelastussuunnitelma pitää olla kouluissa, työpaikoilla, teollisuuslaitoksissa, sairaaloissa jne.
Pelastussuunnitelmassa pitää suunnitella miten toimitaan äkillisissä vaaratilanteissa ja pitempiaikaisissa häiriötilanteissa. Miten laki toteutuu käytännössä? Tilannekuvaa tuskin tiedetään.
Valtakunnallisesti yleinen varautuminen poikkeusoloihin on kohtuullisen hyvä. Poliittinen yksimielinen tahtotila pandemian torjunnassa toimi. Huoltovarmuus maskien jakelussa ei toiminut kaikilta osin.
Maanpuolustusvalmius on hyvä. Sen osoitti Venäjän varjolaivan haltuun ottaminen.
Yksityisten kansalaisten poikkeustiloihin varautuminen esimerkiksi kotivaralla on todennäköisesti vähäistä.
Tietoa asiasta on vähän, tai ei ollenkaan.
Kansalaisten taito selviytyä poikkeusoloissa on heikentynyt.
Voi käydä niinkin, että polttopuita olisi, mutta ei osata sytyttää nuotiota.
Olisiko aihetta selvittää tilannetta ja tehostaa kansalaisten sekä yhteisöjen varautumista kriisitilanteisiin?
Olavi Laitala
Vaasa