– Kyllä, kirjoitin lähes joka päivä. Kirjoitin siitä, mitä sodassa tapahtui.
Vaasalainen sotaveteraani Valter Nyman, 96, piti jatkosodan aikana päiväkirjoja. Pöydällä on yksi kolmesta mustakantisesta sotapäiväkirjasta.
Kaiken kaikkiaan merkintöjä on yhteensä 1 314 päivältä.
– Ensimmäisen merkinnän tein 4.4.1941. Olin silloin Hangossa. Sieltä siirryimme itärintamalle.
Jatkosota alkoi 25.6.1941. Nymanin päiväkirjojen viimeinen merkintä on tehty 6.11.1944, vajaa pari kuukautta jatkosodan päättymisen jälkeen.
Lainaus Valtteri Nymanin päiväkirjasta: ”10.6.1941. Tiistai. Miekkailuharjoituksia kiväärinpistimellä. Pistin, pitkä pistin. Niin jatkettiin erilaisin harjoituksin koko päivä. Saimme ilta-ateriamme normaaliin aikaan.
Kun tavallisesti olisi iltaa kohti rauhoittunut, tulikin valtava kaaos. Kaikki tarpeisto piti pakata, tehtiin muodostelma ja tarkastus.
Siihen asti olimme ajatelleet, että se oli rankaisu tai harjoitus. Mutta nyt meitä käskettiin ottamaan esiin siviilivaatelaatikot, joihin laitettaisiin osoitteet ja lähetettäisiin kotiin. Silloin aloimme ymmärtää, että tulisi liikkeellelähtö.”
Tekstiä, karttoja ja valokuvia. Tarkasti musteella ja siistillä käsialalla tehtyjen sivujen väleistä pursuaa paperilappusia.
– Piirsin myös karttoja taistelu- ja leiripaikoilta. Niitä tuli tehtyä 138 kappaletta.
Eikä tässä vielä kaikki. Tarkkojen päiväkirjamerkintöjen ja karttapiirustusten lisäksi Nyman tallensi jatkosotaa myös filmille.
– Aloitin valokuvauksen harrastamisen 1930-luvulla. Jatkoin valokuvaamista rintamalla.
Filmeille kertyi 276 valokuvaa, joista noin kymmenesosa on muiden kuin Nymanin itsensä ottamia.
– Olen digitoinut kaiken materiaalin, joka on nyt siis myös tietokoneella. Päiväkirjatekstiä kertyi kaiken kaikkiaan noin 800 sivua.
Rahoittajia etsitään. Seuraavaksi valmiiksi digitoitu materiaali on tarkoitus saada kirjaksi.
– Olen ollut pitkään mukana veteraanitoiminnassa. Näin hienoa ja ainutlaatuista aineistoa ei ole silti aiemmin tullut vastaan, Vaasan veteraanitoimiston vapaaehtoistyöntekijä Jouni Lilja sanoo.
– Suomi 100 -juhlavuonna heräsi ajatus siitä, että tämä aineisto täytyy saada kirjaksi tuleville sukupolville, Lilja painottaa.
Lilja etsii parhaillaan yhdessä Karl-Erik Källströmin ja Gunwor Påttin kanssa rahoittajia aineiston julkaisemiseksi.
– Juuri nyt lähetämme hakemuksia eri säätiöille. Materiaalia on niin paljon, että kirjoja voisi tulla kaksi tai kolmekin. Mutta lähdemme liikkeelle siitä, että saamme ensin ainakin yhden julkaistavaksi, Källström sanoo.
– Valterhan oli sodassa rivimies. Hän käveli sodan aikana tuhansia kilometrejä. Hän myös haavoittui pari kertaa, Källström, sotaveteraani itsekin, kertoo.
Ensimmäisen kirjan työnimenä on Valter Nyman – Infanteristen. Mosatramparen. Kirjat on tarkoitus julkaista sekä ruotsiksi että suomeksi.
Pia Timberg
