Pohjoismaissa sekä suurten konsernien että start up -yritysten on vaikea saada rahoitusta kansallisilta pörsseiltä. Ne päätyvätkin usein listautumaan Yhdysvaltoihin tai Lontooseen.
25 vaikutusvaltaisen toimijan esittämä ehdotus yhteisestä pohjoismaisesta pörssistä on linjassa Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin piirissä jo useiden vuosien ajan käytyjen keskustelujen kanssa. Yhteinen pörssilista voisi vahvistaa pohjoismaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä.
Tukholmassa 90 vuotta sitten perustettu Suomalais-ruotsalainen kauppakamari, eli Fin-Sve, on Suomen ja Ruotsin välisen kaupan tärkein verkosto. Lähes 600 jäsentämme vastaa yli puolesta maiden välisestä, vuosittaisesta kauppavaihdosta ja siten merkittävästä osasta Suomen vientituloja.
Työssämme pohjoismaisten johtavien konsernien sekä innovatiivisten start up -yritysten kanssa olemme havainneet, että kansallisten pörssien rajallinen koko vaikuttaa strategisiin ja investointeja koskeviin päätöksiin.
Kansainvälisille markkinoille tähtäävät yritykset listautuvatkin usein suoraan suurempaan kansainväliseen pörssiin. Seurauksena on, että maistamme katoaa yrityksiä, joilla olisi edellytykset nousta johtaviksi pörssiyhtiöiksi Pohjoismaissa. Esimerkkejä tästä ovat Spotify, Klarna ja Oatly sekä tekoälyn tulevat tähdet Lovable ja Legora.
Nordic Compass -ryhmä, johon kuuluu muun muassa kauppakamarin valtuuston puheenjohtaja Jacob Wallenberg, esittelee Göteborgissa 4.–5.11. pidettävässä huippukokouksessa ehdotuksen pohjoismaisesta pörssistä.
Yhteinen pörssi, jonka listoilla on vahva joukko vientiyrityksiä ja nopeasti kasvavia yksisarvisia, voisi houkutella kansainvälisiä sijoittajia ja aktivoida pörssivälittäjiä. Se vähentäisi myös rinnakkaislistautuneiden yritysten, kuten SSAB:n ja Telian, kustannuksia, lisäisi läpinäkyvyyttä sijoittajia kohtaan ja mahdollistaisi yhtiöille keskitetyn tiedonvälittämisen.
Fin-Sven tärkeimpiä tehtäviä on auttaa Suomen ja Ruotsin välisessä kaupassa toimivia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ja yhteinen pörssi edesauttaisi suuresti tätä työtä.
Häivyttämällä pääomanhankinnan pohjoismaiset rajat, elinvoimaiset yritykset voisivat tavoittaa laajemman sijoittajajoukon. Suomen ja Ruotsin elinkeinoelämän integrointi jatkuisi näin myös rahoitussektorilla.
Tämä vaatisi tuekseen poliittisia prosesseja rajat ylittävän liiketoiminnan helpottamiseksi, sillä olemme Pohjoismaissa valinneet erilaiset valuutat ja kaupan yhteistyörakenteet – EU:n ja ETA:n.
Suomalais-ruotsalainen kauppakamari seuraa suurella mielenkiinnolla, miten Nordic Compass -ryhmän aloite yhteisestä pohjoismaisesta pörssistä etenee.
Nykyinen kova, kansainvälinen kilpailu vaatii, että otamme käyttöön kaikki toimet, joilla pohjoismaisten yritysten kilpailukykyä voi vahvistaa hyvinvointimme sekä teollisen ja taloudellisen perustamme turvaamiseksi.