Norjassa koolla olevat Pohjoismaiden pääministerit vakuuttavat maidensa olevan samaa mieltä Lähi-idän tilanteesta huolimatta erilaisesta äänestyskäyttäytymisestä YK:ssa. Norjan pääministerin Jonas Gahr Stören mukaan kaikki viisi maata tuomitsevat Hamasin terrorin ja kiirehtivät samalla humanitaarisen avun pääsyä Gazan alueelle.
– Jokaisen maan on vastattava omasta äänestyskäyttäytymisestään, mutta olen samaa mieltä kollegojeni kanssa siitä, ettei meillä ole erimielisyyttä siviileiden luo pääsemisestä eikä Hamasin Israeliin tekemien terrori-iskujen tuomitsemisesta, Störe sanoi.
Norja äänesti YK:ssa humanitaarista tulitaukoa vaativan päätöslauselman puolesta. Muut Pohjoismaat pidättäytyivät äänestämästä.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan on erittäin tärkeää saada humanitaarista apua Gazaan, mutta Suomen mielestä päätöslauselma YK:ssa ei ollut tasapainossa.
– Koska me haluamme tuomita Hamasin ja toiseksi todeta, että Israelilla on oikeus itsepuolustukseen kansainvälisen oikeuden puitteissa, Orpo sanoi.
Tanskan pääministeri: Poikkeuksellista julmuutta
Stören mukaan Norjalle äänestämisestä pidättäytyminen muiden Pohjoismaiden tapaan ei ollut missään vaiheessa vaihtoehto. Myös Norja tuomitsee Hamasin, mutta Stören mukaan kyse on myös Gazassa pahenevan tilanteen mittasuhteesta.
– Uskon sen olevan uhka paitsi siviileille myös koko alueen maiden turvallisuudelle, Israel mukaan lukien. Siksi meistä on kaikkein tärkeintä saada aikaan humanitaarinen tulitauko, Störe perusteli.
Islannin pääministeri Katrin Jakobsdottir tulkitsi kaikkien Pohjoismaiden olevan erilaisesta äänestämisestä huolimatta periaatteessa humanitaarisen tulitauon kannalla.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen alleviivasi Hamasin Israeliin tekemien terrori-iskujen poikkeuksellista julmuutta.
– Olen nähnyt elämäni aika monia terrori-iskuja, mutta en usko koskaan nähneeni mitään tuollaista. Noin montaa juutalaista ei ole tapettu yhden päivän aikana sitten holokaustin, Frederiksen muistutti.
Ruotsi hakee Nato-oppia Suomesta
Pääministereiden lehdistötilaisuudessa nousi esille myös pohjoisen alueen turvallisuuspolitiikka ja kahdenväliset puolustusyhteistyösopimukset (DCA) Yhdysvaltain kanssa. Norjalla on jo tällainen sopimus. Tanska, Ruotsi ja Suomi neuvottelevat omista sopimuksistaan parhaillaan.
Pääministeri Störe kertoi Norjan jakaneen omia kokemuksiaan sopimuksesta naapurimaidensa kanssa. Hänen mukaansa kaikkien maiden sopimukset Yhdysvaltain kanssa edistävät myös niiden keskinäistä puolustusyhteistyötä.
– Tämä sopimus on erittäin tärkeä Suomelle, ja on erinomaista, että voimme jakaa kokemuksia toistemme kanssa, Orpo sanoi.
Oslon tapaamista isännöivä pääministeri Störe sanoi Norjan jo käytännössä pitävän Ruotsia Naton jäsenenä, vaikka Ruotsi yhä odottaa jäsenyyden vahvistusta.
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson puolestaan kertoi tulevansa muutaman viikon päästä Helsinkiin "suuren delegaation kanssa" tutustumaan yksityiskohtaisesti Suomen kokemuksiin integroitumisesta Naton jäseneksi.
– Meille on äärimmäisen hyödyllistä kyetä valmistautumaan, Kristersson sanoi.
Pääministeri Orpolta kysyttiin lehdistötilaisuudessa myös Balticconnector-kaasuputkesta ja siitä, saako Suomi tarvitsemaansa apua Newnew Polar Bear -alukseen keskittyvään tutkintaan Kiinan viranomaisilta.
Orpo kertoi kiinalaisten luvanneen apua ja yhteistyön olevan nyt alkamassa.
– Lähipäivät näyttävät, miten se sujuu, mutta nyt pitää olla kärsivällinen, Orpo sanoi.
Stoltenberg: Gazan sodan ei pidä johtaa Ukrainan unohtamiseen
Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan sodan Lähi-idässä ei pidä johtaa Ukrainan unohtamiseen.
– Valitettavasti emme voi päättää keskittyä vain yhteen kriisiin kerrallaan, Stoltenberg sanoi puhuessaan Pohjoismaiden neuvostossa Oslossa tiistaina.
Stoltenbergin mukaan Venäjä ei suinkaan suunnittele rauhaa vaan uusia hyökkäyksiä Ukrainan energiahuoltoa ja muuta kriittistä infrastruktuuria vastaan talven aikana. Tämän vuoksi Ukrainan tukemista on jatkettava.
– Se merkitsee lisää aseita. Sanon näin, koska haluan rauhan Ukrainaan, Stoltenberg sanoi.
Hänen mukaansa Venäjä voisi lopettaa sodan heti keskeyttämällä hyökkäyksensä naapurimaataan vastaan.
– Ukrainalla ei ole sitä vaihtoehtoa. Jos Ukraina lopettaa puolustautumisen, se miehitetään. Eikä miehitys ole rauhaa, Stoltenberg sanoi muistuttaen Tanskan ja Norjan kokemuksista toisessa maailmansodassa.
Hänen mukaansa ukrainalaiset ovat taistelleet rohkeasti ja päättäväisesti, mutta niillä hyveillä ei torjuta ohjuksia ja pommeja.
– Sen tekevät aseet. Laadukkaat ja suuret määrät aseita, Stoltenberg sanoi.
Entinen Norjan pääministeri Stoltenberg myös muisteli, kuinka Pohjoismaiden neuvostossa ei voitu aiemmin koskaan puhua turvallisuuspolitiikasta jäsenmaiden erilaisten turvallisuusratkaisujen takia. Nyt tämä on hänen mukaansa ohi, kun Suomi ja Ruotsi tulevat mukaan Natoon.