Pohjoismaat, Baltian maat ja Puola aikovat lisätä tukeaan Ukrainalle tulevina kuukausina. Asiasta kertovat maiden johtajat yhteisessä julkilausumassaan.
Pohjoismaiden ja Baltian maiden huippukokous alkoi keskiviikkona Ruotsin Harpsundissa. Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Petteri Orpo (kok.).
Julkilausuman mukaan maat lisäävät tukeaan Ukrainan puolustusteollisuudelle ja pyrkivät varmistamaan, että Ukrainalle on tarjolla aiempaa enemmän ammuksia.
Maat toteavat, että Venäjä on merkittävin uhka niiden turvallisuudelle pitkällä aikavälillä.
– Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ja lisääntynyt hybriditoimien käyttö ovat rikkoneet rauhan ja vakauden euroatlanttisella alueella ja horjuttavat vakavasti globaalia turvallisuutta, julkilausumassa sanotaan.
– Yhdessä liittolaistemme kanssa olemme sitoutuneita vahvistamaan pelotettamme ja puolustustamme, mukaan lukien kriisinkestävyyttämme, sekä perinteisiä että hybridihyökkäyksiä vastaan.
Maat sanovat olevansa sitoutuneita laajentamaan pakotteita Venäjää vastaan sekä niitä vastaan, jotka mahdollistavat Venäjän aggression.
Paineita satsata puolustukseen
Julkilausuman mukaan yli kahden prosentin bkt-osuus puolustusmenoissa on kiireesti tarpeen, jotta saavutetaan sotilasliitto Naton tavoitteena olevat kyvykkyydet, varmistetaan puolustussuunnitelmien toteuttaminen sekä osoitetaan Euroopan sitoutuminen merkittäviin puolustusinvestointeihin.
Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin isännöimään Pohjoismaiden ja Baltian maiden huippukokoukseen osallistui myös Puolan pääministeri Donald Tusk.
Lisäksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron osallistui keskusteluun etäyhteydellä, kertoi Ruotsin pääministerin virallinen tili viestipalvelu X:ssä.
Pääministeri Orpon mukaan Macron osallistui etänä noin 10–15 minuutin ajan ja kertoi näkemyksiään Ukrainan tilanteesta, Yhdysvaltojen vaaleista ja Euroopan suunnasta.
Puola ehdotti merivalvontaa
Puolan pääministeri Tusk ilmoitti keskiviikkona haluavansa, että Itämeren rantavaltiot aloittaisivat yhteisen merivalvonnan. Hänen mukaansa merivalvontaan voisivat osallistua Itämeren rantavaltiot, jotka jakavat yhteisen käsityksen Venäjän uhkasta.
Tusk kertoi asiasta Varsovassa ennen lähtöään Ruotsiin huippukokoukseen. Avauksesta uutisoi muun muassa uutistoimisto Bloomberg.
Tusk totesi, että Nato-maat hoitavat jo nykyisin yhdessä Baltian ilmavalvontaa. Hän sanoi haluavansa vakuuttaa kumppanimaat siitä, että samankaltainen järjestely tarvitaan Itämeren merivalvontaan.
Yhteisessä julkilausumassa ei ole mainintaa, että Itämeren maat olisivat tehneet päätöksiä yhteisestä merivalvonnasta. Ruotsissa Tusk kommentoi olevansa iloinen, että kollegat pitivät ehdotusta kiinnostavana.
– Jatkamme työtä yksityiskohtien parissa, Tusk sanoi tiedotustilaisuudessa.
Suomi ja Viro pohtivat miinoja
Orpo kertoi kollegoilleen Harpsundin kokouksessa, että Suomessa käydään vakavaa keskustelua jalkaväkimiinoista. Hän kommentoi asiaa yhteisessä tiedotustilaisuudessa ja sen jälkeen suomalaismedialle.
– Kerroin, että kun tämä asia nousi esille Puolustusvoimien suunnasta, niin se on syytä ottaa vakavasti.
Orpo sanoi korostaneensa, että Suomi ei ole tehnyt vielä mitään päätöksiä asiassa.
Viron pääministeri Kristen Michal kertoi tiedotustilaisuudessa, että samoja keskusteluja on käyty myös Virossa.
– Tutkimme eri vaihtoehtoja ja uusia teknologioita, Michal sanoi.