Kun puhun Pohjanmaasta, puhun aina Vaasan vaalipiirin pohjalaismaakuntien kokonaisuudesta eli entisestä Vaasan läänistä. Vaikka pohjalaismaakunnat ovat elinkeinorakenteeltaan ja kulttuuriltaankin hieman erilaisia, ovat ne silti luonnollinen kokonaisuus.
Pohjalaismaakunnilla on tärkeitä yhteisiä intressejä, joita tulee vaalia tiiviissä yhteistyössä. Pohjanmaalle on tulossa uusia hankkeita, jotka lisäävät alueen työllisyyttä ja hyvinvointia.
Parina esimerkkinä positiivisista tulevaisuuden näkymistä voisi mainita vaikkapa Kaskisten UPM:n taivekartonkitehtaan rakentamisen sekä Jervois Finlandin kobolttijalostamon mittavan laajennuksen. Keski-Pohjanmaalla kaivoshanke etenee ja maailmalta kuuluu uusien investoijien ääntä. Seurataan tilannetta toiveikkaina.
Jotta Pohjanmaa olisi jatkossakin mielekäs kohde yrityksille ja yksityisille sijoittaa, on pidettävä huolta myös siitä, että valtio tekee samoin. Julkisilla hankkeilla, kuten esimerkiksi teiden ja rautateiden kunnossapidolla valtio näyttää, että se itsekin uskoo alueen menestykseen ja kehittymisen mahdollisuuksiin. Tämä on yrityksille positiivinen signaali.
Pohjalaismaakunnilla on myös koko maan huoltovarmuuden kannalta merkittävä rooli, sillä Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan satamat ovat merkittävä yhteys Pohjanlahdelle.
Vankka vientiteollisuus on alueemme valtteja unohtamatta maaseutua ja voimakasta elintarviketeollisuutta. Jo ihan tästäkin syystä on perusteltua pitää alueen infra yhteyksineen kunnossa maalla, merellä ja ilmassa.
Alueen kasvamiseen ja kehittymiseen negatiivisesti vaikuttaa oleellisesti työvoimapula tai tarkemmin sanottuna kohtaanto-ongelma.
Suomessa on yhtä aikaa paljon työttömiä ja avoimia työpaikkoja, jotka eivät syystä tai toisesta kohtaa toisiaan. Yhtenä syynä tähän ovat erilaiset kannustinloukut, joista yksi on se, että matalimmat palkat eivät pysty kilpailemaan sosiaaliturvan tason kanssa. Tarvitsemme kannustavaa politiikkaa työllistymiseen ja yrittämisen arkeen helpotuksia. Nuorta väkeämme emme saa unohtaa.
Monet tahot tarjoavat tällä hetkellä työllisten löytämiseen ratkaisuksi lisää maahanmuuttoa, joka puetaan muotoon ”työperäinen maahanmuutto” ja uutena trendinä ”työhön johtava maahanmuutto.”
Tosiasia kuitenkin on, että maahanmuutto ei poista kannustinloukkuja vaan tulijat törmäävät samoihin ongelmiin suomalaisessa työelämässä kuin suomalaiset ja aiemmin tulleet maahanmuuttajat, joista kestämätön määrä jää sosiaaliturvan varaan pysyvästi.
Tästä huolimatta jatkuvasti kuulee rummutusta jopa saatavuusharkinnan poistamisesta, vaikka tiedämme mihin huono maahanmuuttopolitiikka on Ruotsissa johtanut.
Suomen ei missään nimessä pidä ottaa mallia Ruotsin virheistä, vaan pikemminkin Tanskan onnistumisista.
On suomalaisen työntekijän vähättelyä väittää, että suomalainen ei yksinkertaisesti suostu tekemään tietynlaisia töitä.
Itse uskon, että suomalainen tekee kaikenlaista työtä siinä missä ulkomaalainenkin, kunhan työstä maksetaan sellaista palkkaa, jolla voi tulla toimeen. Näin se tulee toki olla ulkomaalaistenkin kohdalla.
Emme tarvitse lisää tulonsiirtojen varassa olevia, ja siksi työperäiselle kolmansista maista tulevalle maahanmuutolle on asetettava nykyistä korkeampi tuloraja. Tämä on paitsi maahanmuuttajan itsensä, mutta myös vastaanottavan yhteiskunnan etu.
Tapahtumarikas kesä on edessä. Osallistutaan ja tuetaan järjestäjiä ja yrityksiämme. Toivon kaikille lukijoille parasta kesää!
Mauri Peltokangas
PS:n kansanedustaja Kokkolasta