Maataloustuotantoa ja maaseudun kehittämistä tuettiin viime vuonna Suomessa 2,13 miljardilla eurolla.
Tukitiedot keränneen Ruokaviraston mukaan rahoitusta saivat viime vuonna muun muassa viljelijät, yhdistykset, yritykset, kunnat, järjestöt, kauppa ja teollisuus, neuvontaorganisaatiot sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot.
Valtaosa viime vuonna maksetuista tuista eli 1,9 miljardia euroa on viljelijätukia. Muita tukimuotoja ovat investointi- ja markkinatuki.
Yli kolmannes viljelijätuista maksettiin Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin sekä Varsinais-Suomeen. Näissä maakunnissa on myös suurin osa Suomen maatiloista.
Viljelijätukia haki viime vuonna yhteensä noin 46 500 maatilaa. Tukien osuus maatilan kokonaistuotosta on 29 prosenttia.
Keskimääräinen mediaanituki oli 15 495 euroa.
Kärjessä tutut nimet
Pohjalaiset kasvihuoneviljelijät Jan-Erik Sigg Ab ja Sven Sigg Ab Närpiöstä miehittivät koko Suomen viljelijätukien ykkös- ja kakkostilat.
Kolmanneksi eniten viljelijätukia Suomessa viime vuonna sai vihtiläinen viljanviljelijä Niko Ahlqvist, runsaat 1,2 miljoonaa euroa.
Hermanni Huhtalan isännöimä naudanlihatila HH Jalasto Kauhavalta yltää koko Suomen viljelijätuissa viidenneksi ja teuvalainen ayrshirelehmiin erikoistunut Rannan tila kuudenneksi.
Kaiken kaikkiaan Etelä-Pohjanmaan viljelijätukien top kympissä on useita tuttuja nimiä jo aiemmilta vuosilta, kuten maidontuotantoon erikoistunut Tikan tila Kurikasta ja nautakarjaa kasvattava Ilkan tila Lapualta.
Huoltovarmuuspaketista lisäavustusta
Pohjanmaan maakunnan vuoden 2022 maataloustukien kymmenen kärjessä on kahdeksan kasvihuoneyrittäjää. Määrä lisääntyi edellisvuodesta kahdella.
Myös vihannesten viljelijöiden saamat tukisummat ovat edellisvuotta suurempia.
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Martti Patjas selittää muutoksia parilla syyllä.
Yksi lisäpanostuksen mahdollistaja on ollut hallituksen tänä vuonna päättämä huoltovarmuuspaketti, josta ensimmäisiä summia päästiin jakamaan jo viime kesänä.
– Kasvihuonetuotanto on energiakriisin takia ala, johon paketista on kohdennettu lisärahoitusta, Patjas sanoo.
Toinen syy kokonaisrahoituksen kasvuun ovat yritysten investoinnit.
– Kasvihuoneyritykset ovat kasvaneet, se näkyy tuissa. Siinä missä laajentaminen perusmaataloudessa on verkkaisempaa, kasvihuonetuotannossa se on päin vastoin, Patjas kuvaa.
Tänä vuonna eniten Pohjanmaalla tukea saanut markkinointi- ja myyntiyhtiö Andelslaget Närpes Grönsaker lisäsi tuen määrää noin puolella miljoonalla eurolla. Kaikki vihannesosuuskunnan saama tuki on markkinatukea, jonka tärkeimpänä tavoitteena Ruokaviraston mukaan on maatalouselintarvikkeiden hintatason vakauttaminen.
"Rötöksillä ei ole suoraa kytköstä maataloustukiin"
Viime aikoina Närpiön kasvihuoneyrittäjiin on kohdistunut valokeila ihmiskauppa- ja kiskontaepäilyjen takia.
Epäilyjen mukaan kuntaan töihin tulleet vietnamilaiset ovat joutuneet maksamaan maanmiehilleen ja mahdollisesti tuleville työnantajilleen niin sanottua kynnysrahaa saadakseen työpaikan.
Martti Patjas on tietoinen rikosepäilyistä mediasta saamiensa tietojen pohjalta.
Miten käy tuille, jos rikostutkimuksissa paljastuu, että joku maataloustuen saaneista kasvihuoneyrityksistä olisi osallisena esimerkiksi kiskonnassa?
– Nykysäädösten mukaan tuensaajien mahdollisilla rötöksillä ei ole suoraa kytköstä maataloustukeen, neuvotteleva virkamies Martti Patjas sanoo.
Tämän hetkisten tukisäädösten perusteella tuenjakajia kiinnostaa se, että viljely on sen mukaista kuin on säädetty.
– Eli esimerkiksi kasvihuoneyrittäjien pitää noudattaa kasvihuoneviljelyn ehtoja. Jos ne täyttyvät, yrittäjällä on oikeus tukeen, Patjas selvittää.
– Kaikki muu, ei-tervekin toiminta, ei ole kytketty maataloustukiin vaan ne asiat kuuluvat muille viranomaisille, hän jatkaa.
Säädöksiin muutos vuonna 2025
Närpiöläisiin kasvihuoneyrittäjiin kohdistuneet epäilyt osuvat Patjaksen mukaan ajankohtaiseen tilanteeseen.
– Parhaillaan käynnissä olevassa maatalouspolitiikan uudistuksessa tukiin tulee myös sosiaalinen ulottuvuus, joka ottaa jatkossa huomioon myös työntekijöiden olot ja kohtelun, Patjas sanoo.
Sosiaalisen ulottuvuuden on tarkoitus tulla voimaan 2025. Sen jälkeen kasvien hyvinvoinnin lisäksi maataloustukien saamiseen vaikuttaa myös ihmisten hyvinvointi.
Edit 23.3.2023 klo 18.36. Lisätty grafiikka.