Aivan kuten Etelä-Pohjanmaalla, myös Pohjanmaalla maakunta jakautuu kolmeen eri työllisyysalueeseen vuoden 2025 alusta, jolloin työvoima- ja elinkeinopalvelut siirtyvät valtiolta kuntien tai kuntien muodostamien yhteistoiminta-alueiden hoidettaviksi.
Rannikolla Vaasa-vetoisen alueen muodostavat kahdeksan kuntaa, Pietarsaaren ympärille tulee neljän kunnan yhteisalue ja etelässä Kristiinankaupunki ja Kaskinen suuntaavat maakuntarajan yli Suupohjaan.
Jokaisella uudella alueella pitää lain mukaan olla työvoimaa vähintään 20 000 henkeä, mutta siihen eivät Pietarsaari, Luoto, Pedersöre ja Kruunupyy yhdessä yllä. Ne hakevatkin valtiolta erityislupaa palvelun järjestämiseen, sillä niiden kokonaistyövoima oli vuoden 2021 perusteella 19 401.
Jos seutukuntaan perinteisesti kuuluva Uusikaarlepyy olisi liittynyt mukaan, työvoimamäärä olisi noussut yli 22 000, mutta kunta valitsi yhteistyökumppanikseen Vaasan.
Pietarsaaressa esillä myös kieliasiat
Vuoden 2021 jälkeen päivitettyjä lukuja työvoimaosuudesta ei Pietarsaaren seudulta tällä hetkellä ole. Kokonaistyövoiman arvioidaan kuitenkin lisääntyneen, koska väestömäärä Pietarsaaressa, Luodossa, Kruunupyyssä ja Pedersöressä on kasvanut 400 henkilöllä.
– Alue ilman Uuttakaarlepyytäkin on hyvin lähellä 20 000:ta, ja siksi poikkeus on perusteltu, kirjoittavat Pietarsaari ja kumppanit erityisalueanomuksessaan.
Kuntien mukaan seutukunta muodostaa oman työllisyysalueensa, jolla on vahvaa yhteistyötä sekä Kokkolan että Vaasan seudun kanssa. Myös kieliasiat nostetaan anomuksessa esiin, sillä alueella ruotsi on enemmistö- ja hallintokielenä.
– Pietarsaaressa 75 prosentilla asukkaista on äidinkielenään ruotsi, 19 prosentilla suomi ja kuudella prosentilla muu kieli. Tämä tarkoittaa, että on tärkeää varmistaa työelämän kielipalvelu ja myös kyetä tarjoamaan rajat ylittäviä kielipalveluja työelämässä ja koulutuksessa, sanovat kunnat.
"Näillä mennään", sanotaan Vaasasta
Vaasan johtamassa työvoima-alueessa ovat mukana Närpiö, Korsnäs, Maalahti, Laihia, Vöyri, Mustasaari ja Uusikaarlepyy. Vaasassa, kuten monessa muussakin rannikon kunnassa ja kaupungissa, pidettiin tärkeänä, että koko Pohjanmaa olisi ollut yhtä aluetta. Toisin kävi.
– En osaa sanoa ollaanko tähän jakoon Vaasassa nyt tyytyväisiä vai ei. Näillä mennään. Haluamme joka tapauksessa tehdä yhteistyötä pienempienkin alueiden kanssa, sanoo hankepäällikkö Mari Pohjanniemi-Kivi Vaasan kaupungilta.
Hän toteaa, että ison alueen etuna pidettiin sitä, että mitä suurempi alue on, sitä vaikutusvaltaisempi se on ja sitä suuremmat ”hartiat” sillä on hoitaa asioita.
– Kun on pieniä alueita, niin kuinka ne sitten pärjäävät, kun kansainvälistä työvoimaakin tarvitaan tulevaisuudessa aika paljon?
Kristiinassa päätös oli vaikea
Kristiinankaupunki ja Kaskinen valitsivat kumppanikseen suomenkielisen koulutuskuntayhtymä Vuoksin hallinnoiman Suupohjan, jossa ovat lisäksi Kurikka, Kauhajoki, Teuva, Karijoki ja Isojoki.
Kaskinen oli Suupohjan suunnan kannalla äänin 13–3, mutta Kristiinan kaupunginvaltuustossa päätös syntyi niukasti äänin 14–13. Vaihtoehtona oli Vaasa.
Kaupunginjohtaja Mila Segervall esitti Kristiinan kaupunginhallitukselle heti alkujaan Suupohjaa, mutta kaupunginhallitus ei sitä niellyt, vaan esitti valtuustolle Vaasaa.
– Ehdotin Vuoksia siksi, että pidän sitä hyvänä mallina. Siinä on muun muassa joustavuutta, joka sopii hyvin pienemmälle kaupungille. Siinä on myös selkeyttä kustannusten jaossa. Muut kunnat Suupohjassa ovat myös osallistuneet työllisyyden kuntakokeiluun, joten he ovat jo oppineet ja kehittäneet eri tapoja työskennellä näiden asioiden parissa, Segervall sanoo.
Vuoksi on hallinnoinut te-palvelujen kuntakokeilua vuodesta 2021.
Päätös työvoima-alueesta jakoi valtapuolue RKP:n valtuustoryhmän Kristiinassa, joista kaksi valtuutettua äänesti Vuoksin puolesta ja periaatteessa ratkaisi asian Suupohjan eduksi.
Segervall ei näe, että hänen Vuoksi-esityksensä olisi ollut omiaan jakamaan Pohjanmaan valtapuoluetta RKP:tä syvemmin.
– On liioiteltua väittää, että esitykseni olisi johtanut poliittiseen jakautumiseen Pohjanmaalla. Esitykseni perustui ainoastaan siihen, miten Kristiinankaupunki hoitaa työllisyysasioita jatkossa. Valtuusto teki päätöksen.
Vallanjako ei ollut kynnyskysymys
Närpiötä kosiskeltiin myös Suupohjaan, mutta kaupunginvaltuusto oli yksimielisesti Vaasaan menon kannalla. Vuoksin työllisyysjohtajaa Pirkko-Liisa Hietalahtea Närpiön valinta ei kovin paljon harmita.
– Närpiö on kuitenkin hieman erilainen työnhakijarakenteeltaan kuin me muut, ja voin jotenkin ymmärtää heidän ratkaisuaan. Hyvä mieli minulle silti jäi heidän suuntaansa, ja varmasti tulemme tekemään yhteistyötä niin Närpiön kaupungin kuin Vaasan työllisyysalueen kanssa, Hietalahti toteaa.
Vaasan alueessa joitakin kuntia tuntui alkujaan närästävän se, että Vaasalla oli yksinkertainen enemmistö kaupungin sisälle perustettavassa työllisyysaluelautakunnassa. Vallanjakoa on sittemmin muutettu eikä Vaasalla ole määräenemmistöä.
– Ei se ollut meille mikään kynnyskysymys. Esitimme alun perin, että yksi edustaja edustaisi useampaa kuntaa sen vuoksi, ettei lautakunnan koko paisuisi kovin isoksi. Jos kaikki Pohjanmaan kunnat olisivat tulleet sinne, lautakunta olisi ollut suurempi kuin Vaasan kaupunginhallitus, Pohjanniemi-Kivi sanoo.
Toimistot myös etelään ja pohjoiseen
Uudistusta viedään Vaasan alueella nyt eteenpäin valmisteluryhmissä, joihin tulee edustukset kunnista, te-toimistosta ja tärkeistä sidosryhmistä. Ryhmät raportoivat johtoryhmälle, jossa myös on kuntien edustus ja johtoryhmä raportoi lautakunnalle.
Sopimukseen on kirjattu, että Vaasassa Wolffintiellä olevan päätoimipisteen lisäksi tulee yksi toimisto alueen eteläosaan ja toinen pohjoiseen. Paikkakuntia ei ole vielä päätetty.
Yksi vaihtoehto oli Pohjanmaalla vielä Mustasaaren ehdottama eräänlainen työllisyysalueen liikelaitos, mutta siihen ei muualla lämmetty.
– Vaasassa olimme sitä mieltä, että työllisyysasioissa on kuitenkin kysymys ihmisistä eikä ihmisten asioilla tehdä liiketoimintaa, Mari Pohjanniemi-Kivi toteaa.